Allerginen silmätulehdus, eli allerginen sidekalvontulehdus (konjunktiviitti) on yleinen tauti, sen oireita esiintyy jopa noin 15 % väestöstä. Taudin taustalla on usein perinnöllinen allerginen taipumus.
Erilaisia allergiaa aiheuttavia aineita eli allergeeneja tunnetaan tuhansia, mutta allergista sidekalvontulehdusta aiheuttaa tyypillisimmin mm. erilaisten kasvien siitepölyt, eläinten hilse tai karvat, huonepöly, lääkeaineet, kosmetiikkatuotteet tai teollisuuden tuottamat hiukkaset.
Noin puolet tapauksista on kausiluontoisia, erityisesti keväällä ja kesällä siitepölyaikaan ilmaantuvia. Ruoka-allergia on harvoin allergisen silmätulehduksen taustalla.
Allergisen sidekalvontulehduksen oireita ovat: silmien voimakas kutina, roskan tunne silmässä, kirvely, polte, valonarkuus ja silmien vetistys. Samanaikaisesti voi esiintyä myös muita allergisia oireita, kuten ihottumaa tai allergista nuhaa.
Allerginen sidekalvontulehdus on sinänsä vaaraton ongelma, mutta oireet voivat olla kiusallisia ja haitata normaalielämää.
Omahoito
Allergisen silmätulehduksen hoidossa on tärkeintä allergeenin välttäminen, mikäli se on mahdollista. Jos epäillään eläinallergiaa, tulee karva- tai höyhenpeitteiset lemmikit poistaa asuinhuoneistosta ja oleskelua eläinten läheisyydessä tulee luonnollisesti välttää. Höyhentyynyn voi vaihtaa vaahtomuovityynyyn, ja jouhipatjat ja pölyä keräävät karvalankamatot poistetaan. Kokolattiamattoa ei tule asentaa asuinhuoneistoon. Asunto pidetään siistinä ja pölyttömänä. Tupakansavua tulisi välttää.
Allergisen henkilön tulisi myös miettiä ammatinvalintaa (mm. eläintenhoitaja, kampaaja tai leipuri eivät ole suotavia ammatteja). Työpaikalla riittävä tuuletus ja pölyisen ympäristön saneeraus on tärkeää. Mikäli mahdollista, asuinaluetta valittaessa tulisi suosia ilmansaasteettomia alueita.
Jos allergiaa aiheuttavia aineita pystytään välttämään, tulehdus menee usein ohi itsestäänkin 24 tunnissa.
Jos oireita on pelkästään silmässä, suositellaan paikallisvalmisteita, eli silmätippoja. Ilman reseptiä on saatavilla useita eri paikallisvalmisteita, jotka estävät allergisia oireita, ja niitä voidaan käyttää koko tietyn altistuksen, esim. siitepölykauden ajan ja ne tehoavat myös altistusta edeltävästi otettuna oireita ehkäisten. Ilman reseptiä apteekeista on saatavilla myös silmän kostutustippoja, jotka allergialääkitysten ohella yleensä helpottavat silmäoireita. On tavallista, että allergiseen oireiluun liittyy myös kuivasilmäisyyttä.
Allergiaoireiden lievittämiseen käytettävistä lääkkeistä yksinkertaisin on kerran päivässä suun kautta otettava antihistamiinitabletti (vaikuttavia aineita esim. setiritsiini, loratadiini tai ebastiini), etenkin jos allergisen silmätulehduksen lisäksi ilmenee muita allergiaoireita. Antihistamiinitabletteja saa apteekista myös ilman reseptiä. Ennen siitepölykautta aloitettuna allergialääke hillitsee myös silmäoireiden ilmaantumista. Allergiseen nuhaa määrätty kortisoni-nenäsumute voi lievittää myös silmäoireita.
Mikäli muuta ei ole saatavilla pelkkä sisällä oleskelu ja kylmän, kostean pyyhkeen asettaminen silmien päälle voi helpottaa. Yleensä äkillinen sidekalvontulehdus rauhoittuu ja oireet häviävät muutamassa päivässä.
Piilolinssien käyttäjien tulee huomioida, että useat silmätipat eivät sovi samanaikaiseen käyttöön linssien kanssa. Apteekeista ja pakkausselosteista saa lisätietoa kunkin valmisteen kohdalla.
Milloin lääkäriin?
Aina kun kyseessä on lapsen silmätulehdus, tulee ottaa yhteys lääkäriin. Tällöin ensisijaista on sulkea pois bakteeri- ja virustulehdukset. Lapsilla allergisen silmätulehduksen itsehoitovalmisteita ei pidä käyttää vaan lääkehoidon aloitus on hyvä jättää lääkärille, annostusten ollessa erilaiset kuin aikuisilla. Kun allerginen silmätulehdus on todettu, voi seuraavalla kerralla oireiden alkaessa lääkityksen aloittaa omatoimisesti lääkäriltä saatujen ohjeiden mukaan. Tarvittaessa on syytä ottaa yhteys lääkäriin, mikäli oireet eivät helpotu aiemmin hyväksi todetuilla lääkityksillä.
Mikäli allerginen silmätulehdus on rajuoireinen ja perinteiset itsehoitovalmisteet eivät lievitä oireita tai oireet pitkittyvät, ota yhteys lääkäriin. Lääkäri voi tarvittaessa määrätä tällöin esimerkiksi antihistamiini- tai kortisoni-silmätippoja. Erittäin vaikeissa ja pitkittyneissä tapauksissa voidaan joskus harkita siedätyshoitoa.
Aina kun silmätulehduksen syy on epävarma ja varsinkin jos taustalla ei ole tunnettua allergiataipumusta on hyvä käydä lääkärissä diagnoosin varmistamiseksi. Allergista silmätulehdusta sairastavan on hyvä käydä kuitenkin ajoittain tarkistuttamassa silmien tila silmälääkärin vastaanotolla, vaikka oireet pysyisivätkin kurissa allergiakautena aiemmin määrätyillä lääkityksillä.
Omalääkärin ohjeet
Lisätietoja aiheesta
Lääkärikirja: Allerginen silmätulehdus - Poliklinikka.fi
Lääkärikirja: Allergia - Poliklinikka.fi
Lääkärikirja: Allerginen nuha - Poliklinikka.fi
Lähteet
Saari K.M. (toim.) 2001. Silmätautioppi. 5. uudistettu painos. Kandidaattikustannus OY. Helsinki.
Terveysportti.fi
Tarkastajalääkäri on tarkistanut artikkelin sisällön 22.8.2010.
