Sikainfluenssa

Influenssa (A)H1N1-infektio, eli sikainfluenssa , on influenssankaltainen tauti, joka on sioilla tavallinen, ja sitä on havaittu 1950-luvulta lähtien harvakseltaan ihmisillä, jotka ovat tekemisissä sikojen kanssa.

Sikainfluenssa on hengitystieinfektio, joka levisi sioista ihmisiin Meksikossa keväällä 2009. Tällä hetkellä sikainfluenssa on levinnyt käytännössä koko maailmaan. Maailman terveysjärjestö (WHO) julisti influenssa A(H1N1)v -viruksen (sikainfluenssan) pandemiaksi 11.6.2009.

Elokuussa 2010 WHO:n pääjohtaja Margaret Chan kertoi pandemian päättyneen ja maailman siirtyneen "pandemian jälkeiseen" vaiheeseen mikä tarkoittaa, että taudin esiintyvyys on tavallisen influenssan tasolla ja taudin odotetaan leviävän tavallisen influenssan tapaan.

A(H1N1) -influenssa on sioilla esiintyvä influenssankaltainen sairaus. Tämän vuoksi sitä kutsutaan myös sikainfluenssaksi. Sairauden aiheuttava A-viruksen muoto voi tarttua myös ihmiseen aiheuttaen influenssaa muistuttavan taudinkuvan.

10.5.2009−8.3.2010 välisenä aikana Suomessa on varmistettu laboratoriokokein kaikkiaan 7669 pandeemisen influenssa A(H1N1) 2009 -viruksen aiheuttamaa infektiota.

Suomessa on todettu 44 influenssa A(H1N1)v -infektioon liittyvää kuolemantapausta (iän mediaani 56 vuotta; vaihteluväli 1–88): heistä 4 oli lapsia, 26 miehiä ja 40:llä oli tiedossa perustauti. Kolme menehtynyttä, mukaan lukien yksi lapsi, oli saanut sikainfluenssarokotuksen ja 27 ei, 14 kohdalla tieto rokotuksesta puuttui.

Pikalinkit lääkärikirjan tekstiin

Oireet
Aiheuttaja
Diagnoosi
Hoito ja seuranta
Yleisyys
Perinnöllisyys
Ennuste
Lääkkeet

Oireet

Ihmisillä sikainfluenssan oireet muistuttavat tavallisia influenssaoireita, joihin kuuluvat muun muassa äkillisesti ilmaantuva korkea kuume, lihaskivut, päänsärky, vilunväristykset, ruokahaluttomuus ja hengitystieoireet, kuten kurkkukipu ja yskä. Myös ripulia voi esiintyä. Monet sairastavat sikainfluenssan kuitenkin lievänä, jolloin oireet eivät ole yhtä voimakkaat kuin tyypillisessä influenssassa. Katso tarkemmin influenssan oireet.

Taudin itämisaika on kahdesta kolmeen vuorokautta, mutta joillakin oireet voivat alkaa 1 - 7 päivän aikana tartunnan saamisesta. Sairastuneet ihmiset voivat levittää influenssavirusta jo päivää pari ennen kuin oireet alkavat ja noin viikon ajan sairastuttuaan. Sikainfluenssa voi myös aiheuttaa jälkitauteja, joista vakavin on keuhkokuume. Myös keuhkoputkentulehdus ja lasten korvatulehdus ovat yleisiä jälkitauteja. Suurin osa sairastuneista on nuoria ja aikuisia.

Aiheuttaja

Sikainfluenssa on tavallinen influenssa A-viruksen aiheuttama äkillinen hengitystieinfektio sioilla. Sikainfluenssavirusta voi esiintyä myös linnuissa, siipikarjassa, hevosissa ja ihmisissä, tosin tarttuminen lajista toiseen on harvinaista. Tyypillisimmät influenssavirusmuodot sioilla ovat H1N1-, H1N2-, H3N1- ja H3N2-alatyypit.

Vuoden 2009-2010 sikainfluenssa-pandemiassa oli harvinaista se, että tauti tarttui myös ihmisiin. Todetussa sikainfluenssaviruksessa on sian, linnun ja ihmisen influenssavirusgeenejä. Koska ihmiset eivät ole aiemmin joutuneet kosketuksiin tämän virusmuodon kanssa, heille ei ole kehittynyt vastustuskykyä sitä kohtaan.

Influenssakannat ovat kullekin lajille ominaisia eivätkä virukset pääsääntöisesti tartu lajista toiseen. Influenssa A-virus muuntautuu kuitenkin helposti ja sian hengitysteissä olevat reseptorit voivat sitoa sekä sian, linnun että ihmisen influenssa A-viruksia. Tällöin voi syntyä uusia influenssavirusyhdistelmiä, jotka voivat tartuttaa myös ihmisen.

Sikainfluenssa voi tarttua eläimestä ihmiseen, ihmisen ollessa suoraan kosketuksissa tartunnan saaneisiin sikoihin tai oleskelemalla niiden läheisyydessä.

Tällä hetkellä esiintyvä virus voi tarttua myös ihmisestä toiseen joko pisara- tai kosketustartuntana, yskän ja aivastusten mukana sekä hengitystie-eritteillä tahrautuneiden käsien ja esineiden välityksellä, kuten perinteinen influenssakin. Taudin itämisaika on kahdesta viiteen vuorokautta. Sianlihaa tai sianlihatuotteita syömällä virustartuntaa ei voi saada. Sianliha tulee kuitenkin aina kypsentää huolellisesti. Sikainfluenssavirus, kuten muutkin mikrobit, kuolevat 70 asteessa.

Miten sikainfluenssa tarttuu?

•    Henkilö voi olla tartuttaja jo päivää ennen oireiden alkua ja viikon ajan oireiden alusta.
•    Taudin itämisaika on kahdesta viiteen vuorokautta.
•    Virukset leviävät pääasiassa pisaratartuntana esimerkiksi yskiessä ja aivastaessa, kosketustartuntana esimerkiksi kätellessä tai ovenrivoista, sekä ilmatartuntana hengitysteiden kautta.
•    Virukset saattavat säilyä tartuntakykyisinä esimerkiksi pöytien pinnoilla yli kaksi tuntia.
•    Influenssavirukset tuhoutuvat desinfektioaineiden vaikutuksesta ja kuumennettaessa yli 70 ºC.
•    Tartuntaa ei voi saada syömällä sianlihaa.

Diagnoosi

Taudin epäily perustuu esitietoihin joiden mukaan henkilö on voinut saada tartunnan (oleskelu alueella, jossa sikainfluenssaa esiintyy tai lähikontakti tällaiseen henkilöön) sekä selkeän hengitystieinfektion oireisiin, joihin liittyy kuumetta (vähintään 38 astetta) ja lihassärkyä. Päätös virustutkinnasta tehdään infektiolääkärin toimesta. Tutkimusta varten otetaan nenänielu- tai yskösnäyte.

Ennaltaehkäisy

Sikainfluenssan leviämistä voidaan estää tehokkaasti tunnistamalla ajoissa sairastuneet ja estämällä näin lisätartunnat. Tautia torjutaan hyvällä käsihygienialla sekä välttämällä sairastuneiden lähellä oloa.

Sikainfluenssa: hygieniaohjeet tartunnan ehkäisyyn

•    Vältä oleskelemista flunssaan sairastuneiden ihmisten läheisyydessä ja pysyttele erossa muista, jos itse sairastut. Mikäli olet ollut matkoilla ja sairastut heti sen jälkeen, sinun tulisi olla puhelimitse yhteydessä lääkäriin ennen kuin menet vastaanotolle.
•    Ehkäise virustartunta huolehtimalla käsihygieniasta! Pese kädet saippuan ja veden kera erityisesti yskimisen ja aivastelun jälkeen. Mikäli käsienpesu ei ole mahdollista, käytä alkoholipitoista käsihuuhdetta (alkoholia vähintään 60 %).
•    Vältä koskemasta käsillä kasvoihisi, sillä virus leviää helposti henkilön koskettaessa ensin käsillään jotain viruksen saastuttamaa ja sen jälkeen koskemalla käsillään silmiään, nenäänsä tai suutansa.
•    Riittävä uni, säännöllinen liikunta ja terveellinen ravinto pitävät vastustuskykyä yllä.
•    Jos sairastut, peitä suu ja nenä nenäliinalla yskiessäsi tai aivastellessasi. Heitä käytetty nenäliina roskiin. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta puserosi hihan yläosaan, ei käsiin, koska virus leviää herkästi käsien välityksellä.
•    Pidä hyvää hygieniaa yllä myös siivoamalla ja pyyhkimällä mm. ovenkahvat, vesihanat ja kaukosäätimet riittävän usein.
•    Matkustaessa, harkitse nenän ja suun peittämistä suojaimella.

Hoito ja seuranta

Henkilöt, joiden oireet ovat lieviä ja jotka eivät kuulu riskiryhmiin, eivät yleensä tarvitse lääkärin tekemää taudinmääritystä eivätkä lääkehoitoa. Heidän tautinsa paranee noin viikon kotilevolla ja kotihoito noudattaa tavallisen kausi-influenssan kotihoito-ohjeita. Oireita, lähinnä kuumetta lieventävänä lääkityksenä voi tarvittaessa käyttää kipu- ja särkylääkkeitä.

Lapsen sairastuessa on hyvä, että vain yksi, mieluiten riskiryhmään kuulumaton, aikuinen hoitaa lasta. Lapsen riittävästä nesteensaannista tulee huolehtia ja lisäenergiaa voi tarjota sokeripitoisesta juomasta, jos ruoka ei maistu. Lapsen tulee olla pois päivähoidosta, kunnes kuume on ohi ja muut oireet vähenemässä. Katso potilasohje.

Riskiryhmiin kuulumattomien on syytä hakeutua lääkäriin samalla periaatteella kuin kausi-influenssaakin sairastaessa.

Lue ohjeet omahoidosta ja hoitoon hakeutumisesta: Potilasohje: Sikainfluenssa A(H1N1)

Potilasohje sisältää käytännönläheiset ohjeet tartunnalta suojautumisesta, sairastuneen hoitamisesta ja toimintaohjeet hoitoon hakeutumisesta.

Lääkehoito

Sikainfluenssaa voidaan tarpeen tullen hoitaa influenssan hoidossa yleisesti käytetyillä viruslääkkeillä, kuten oseltamiviirilla ja tsanamiviirilla. Nämä lääkeaineet tehoavat useimpiin sikainfluenssaviruksiin. 2009 Yhdysvalloissa ja Meksikossa todettu virus on vastustuskykyinen viruslääke amantadiinille.

Lääkkeet lyhentävät taudin kestoa ja lieventävät oireita parhaiten, kun ne aloitetaan 48 tunnin sisällä oireiden alkamisesta. Suomessa viruslääkehoito kohdistetaan riskiryhmiin, sairaalahoitoa vaativille potilaille sekä vaikean taudinkuvan omaaville. Harkinnan mukaan estolääkitystä tarjotaan kroonisesti sairaille, potilaan oireettomille lähikontakteille ja hoitohenkilökunnalle. Lääkityksestä päättää aina lääkäri. Riskiryhmiin kuuluvat voivat saada tietyin edellytyksin lääkkeitä varalta mukaan matkustaessaan sikainfluenssa-alueelle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on määritellyt viruslääkehoidon diagnostiset kriteerit, ks. Suositus terveydenhuollolle viruslääkkeiden käytöstä influenssa A(H1N1)v -epidemiassa.

Sikainfluenssan hoito riskiryhmissä: viruslääkehoito

Viruslääkkeillä hoidetaan seuraaviin riskiryhmiin kuuluvia influenssaoireiden ilmettyä:

• raskaana olevat
• henkilöt, joilla on seuraavia pitkäaikaissairauksia:

          o säännöllistä lääkitystä vaativa sydänsairaus (ei lievä verenpainetauti), keuhkosairaus (säännöllistä lääkitystä saava astmapotilas) tai diabetes
          o krooninen maksan tai munuaisten vajaatoiminta
          o potilaat, joiden sairastama tauti heikentää vastustuskykyä esimerkiksi leukemia, lymfooma, HIV-infektio
          o potilaat, jotka saavat vastustuskykyä heikentävää hoitoa (elinsiirto, solusalpaat, TNF-alfasalpaaja, kortikosteroidi > 15 mg/vrk yli 2 viikkoa, muu immuunivastetta heikentävä hoito)
          o krooninen neurologinen sairaus tai hermolihastauti
          o sairaalloinen ylipaino (BMI eli painoindeksi yli 40)

Lääkelaitos on laatinut ohjeistuksen viruslääkkeiden käytöstä ja annostelusta, ks. Influenssaviruslääkkeiden käyttö uuden A/H1N1-viruksen aiheuttaman influenssan hoitoon ja ehkäisyyn pandemiatilanteessa (pdf) sekä ohje Tamiflu-liuoksen valmistamiseen 75 mg kapseleista (pdf).

Sikainfluenssarokotus

Keväällä 2010 (tilanne: 10.3.2010) arviolta puolet suomalaisista oli käynyt ottamassa rokotuksen sikainfluenssaa vastaan. Kokonaisuutena rokotetta on Suomeen tilattu 4.2 miljoonaa annosta. Nyt annettu sikainfluenssarokote antaa hyvän suojan sikainfluenssaa vastaan myös ensi influenssakaudella, joka alkanee loppusyksyllä 2010. On arvioitu, että jos noin kaksi kolmasosaa väestöstä olisi rokotettu, sikainfluenssa ei äityisi uudelleen epidemiaksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suositti elokuussa 2010 kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) ehdotukseen viitaten, että Pandemrix-rokotukset keskeytetään, kunnes on selvitetty, mistä narkolepsia-tapausten lisääntyminen lapsilla ja nuorilla johtuu. Keskeyttäminen on varotoimenpide, kunnes asiaa on riittävästi selvitetty. Kansainvälisen tiedon valossa näyttää epätodennäköiseltä, että sikainfluenssarokotteella ja narkolepsialla olisi yhteys. Narkolepsia-tapausten lisääntyminen voisi johtua myös sikainfluenssasta, rokotusten ja infektioiden yhteisvaikutuksesta tai jostakin muusta tekijästä. Tiedetään, että infektiot voivat laukaista narkolepsian.

Tällä hetkellä Suomessa ei ole sikainfluenssaepidemiaa, joten välitöntä rokotustarvettakaan ei ole. Lisäksi suuri osa väestöstä on joko rokotusten myötä tai taudin sairastamisen kautta suojassa sikainfluenssavirukselta. Yksilöllisen harkinnan perusteella rokotetta voidaan kuitenkin käyttää, esimerkiksi epidemia-alueille matkustaville.

Rokote muodostaa suojan sikainfluenssavirusta vastaan noin kahdessa viikossa. Sikainfluenssarokote ei sisällä kokonaisia eläviä viruksia, vaan pieniä osasia sikainfluenssaviruksesta, eikä näin ollen voi aiheuttaa sikainfluenssaa. Lisäksi siinä on rokotteen tehoa parantavaa tehosteainetta, säilöntäainetta sekä pieniä määriä kanamunan valkuaista ja formaldehydiä. Rokotteen ainesosien on katsottu olevan turvallisia ja osaa niistä on käytetty vuosien ajan tavallisissa kausi-influenssarokotteissa.

Sikainfluenssarokotteen haitat ovat samantapaiset kuin kausi-influenssarokotteellakin, mutta sen on todettu aiheuttavan jonkin verran enemmän paikallista ärsytystä, kuten pistoskohdan punotusta, kuumotusta, turvotusta tai paikallista kipua. Lisäksi alle viidennekselle on aiheutunut rokotteesta lieviä influenssan kaltaisia oireita, kuten kuumetta, päänsärkyä ja lihassärkyä. Oireet menevät tavallisesti ohi parissa päivässä. Voimakkaasti kananmuna-allergiset voivat saada oireita rokotteesta ja rokottamista tulee harkita tarkemmin.

Rokotteen mahdollisesti aiheuttamia haittavaikutuksia vastaan ei suositella otettavaksi ennaltaehkäisevästi särkylääkettä, koska erään tutkimuksen mukaan ennaltaehkäisevästi otettu parasetamoli voi heikentää joidenkin rokotteiden tehoa. Rokotusta seuranneita voimakkaita paikallisoireita tai kuumetta voi kuitenkin lääkitä tavanomaisilla särkylääkkeillä.

Mikä pandemia on?

Pandemia tarkoittaa koko maapallon kattavaa epidemiaa. Se voi esiintyä kolmessa tai neljässä toistuvassa aallossa jopa vuosien aikana. Pandemia vaikuttaa suuresti työpaikoilla, talouselämässä ja sosiaalisesti. Suomessa kuten muissakin maissa on tehty valmiussuunnitelma pandemian varalle. Myös sairaanhoitopiireillä on suunnitelmat pandemian varalle.

Influenssapandemiassa eläinten influenssavirus muuntuu ihmisestä toiseen tarttuvaksi. Sikainfluenssassa on kyseessä influenssa A/H1N1, jossa on aineksia ihmisen, sian ja linnun influenssaviruksesta.

Perinnöllisyys

Sikainfluenssan aiheuttaa influenssa A(H1N1) -virus, joka leviää pisara- ja kosketustartuntana. Sikainfluenssa ei ole perinnöllinen sairaus.

Ennuste

On esitetty arvioita, että pandemiatilanteessa noin kolmasosa väestöstä saa tartunnan kahden ensimmäisen kuukauden aikana. Pandemian arvioidaan kestävän vuoden tai kaksi.

WHO nosti 29.4.2009 valmiustasoa sikainfluenssan varalta hälytysvaiheen tasolle 5.

11.6. WHO antoi pandemiajulistuksen ja hälytysvaihe nostettiin korkeimmalle tasolle 6.

Sikainfluenssa: WHO:n pandemia-asteikko

•    Uhkataso 1: Eläinten virukset eivät aiheuta tartuntoja ihmisissä.
•    Uhkataso 2: Tartunta ihmiseen vahvistettu. Potentiaalinen pandemiauhka.
•    Uhkataso 3: Influenssavirus aiheuttaa yksittäisiä sairastumisia ihmisissä. Rajoitettu tarttuvuus ihmisestä ihmiseen.
•    Uhkataso 4: Tauti tarttuu todistetusti ihmisestä ihmiseen. Tauti leviää yhteisötasolle. Merkittävä pandemiariski.
•    Uhkataso 5: Tauti tarttuu ihmisestä toiseen ainakin kahdessa maassa. Voimakas pandemian vaara.
•    Uhkataso 6: Virus leviää etäällä olevaan maahan. Maailmanlaajuinen pandemia meneillään.

Lähde: THL, WHO, Evira, STM, WebMD

Asiantuntijalääkäri on tarkastanut artikkelin sisällön 15.10.2010.

Suurin osa sairastuneista on nuoria ja aikuisia. Lisätietoa tarvitaan vielä viruksen tartuntatehokkuudesta ja taudin vakavuudesta sekä leviämisestä riskiryhmiin, kuten lapsiin, vanhuksiin ja kroonisesti sairaisiin.

Kirjaudu