Flunssakanava - Artikkelit - Poliklinikka.fi

Influenssa (A)H1N1-infektio, eli sikainfluenssa, on influenssankaltainen tauti, joka on sioilla tavallinen, ja sitä on havaittu 1950-luvulta lähtien harvakseltaan ihmisillä, jotka ovat tekemisissä sikojen kanssa.

Sikainfluenssaan liittyy pandemian vaara, koska se tarttuu ihmisestä ihmiseen flunssan tavoin ja virus muuntautuu herkästi. Pandemian riskiä nostaa myös se, että kyseessä on uusi virus jolle ei ole kehittynyt vielä luontaista vastustuskykyä.

Pikalinkit lääkärikirjan tekstiin

Oireet
Aiheuttaja
Diagnoosi
Hoito ja seuranta
Yleisyys
Perinnöllisyys
Ennuste
Lääkkeet

Oireet

Ihmisillä sikainfluenssan oireet muistuttavat tavallisia influenssaoireita, joihin kuuluvat muun muassa äkillisesti ilmaantuva korkea kuume, lihaskivut, päänsärky, vilunväristykset, ruokahaluttomuus ja hengitystieoireet, kuten kurkkukipu ja yskä. Myös ripulia voi esiintyä. Monet sairastavat sikainfluenssan kuitenkin lievänä, jolloin oireet eivät ole yhtä voimakkaat kuin tyypillisessä influenssassa. Katso tarkemmin influenssan oireet.

Taudin itämisaika on kahdesta kolmeen vuorokautta, mutta joillakin oireet voivat alkaa 1 - 7 päivän aikana tartunnan saamisesta. Sairastuneet ihmiset voivat levittää influenssavirusta jo päivää pari ennen kuin oireet alkavat ja noin viikon ajan sairastuttuaan. Sikainfluenssa voi myös aiheuttaa jälkitauteja, joista vakavin on keuhkokuume. Myös keuhkoputkentulehdus ja lasten korvatulehdus ovat yleisiä jälkitauteja.

Suurin osa sairastuneista on nuoria ja aikuisia. Lisätietoa tarvitaan vielä viruksen tartuntatehokkuudesta ja taudin vakavuudesta sekä leviämisestä riskiryhmiin, kuten lapsiin, vanhuksiin ja kroonisesti sairaisiin.

Aiheuttaja

Sikainfluenssa on tavallinen influenssa A-viruksen aiheuttama äkillinen hengitystieinfektio sioilla. Sikainfluenssavirusta voi esiintyä myös linnuissa, siipikarjassa, hevosissa ja ihmisissä, tosin tarttuminen lajista toiseen on harvinaista. Tyypillisimmät influenssavirusmuodot sioilla ovat H1N1-, H1N2-, H3N1- ja H3N2-alatyypit.

Tällä hetkellä pinnalla olevassa sikainfluenssassa harvinaista on se, että tauti on tarttunut myös ihmisiin. Todetussa uudessa sikainfluenssaviruksessa on sian, linnun ja ihmisen influenssavirusgeenejä. Koska ihmiset eivät ole aiemmin joutuneet kosketuksiin tämän virusmuodon kanssa, heille ei ole kehittynyt vastustuskykyä sitä kohtaan.

Influenssakannat ovat kullekin lajille ominaisia eivätkä virukset pääsääntöisesti tartu lajista toiseen. Influenssa A-virus muuntautuu kuitenkin helposti ja sian hengitysteissä olevat reseptorit voivat sitoa sekä sian, linnun että ihmisen influenssa A-viruksia. Tällöin voi syntyä uusia influenssavirusyhdistelmiä, jotka voivat tartuttaa myös ihmisen.

Sikainfluenssa voi tarttua eläimestä ihmiseen, ihmisen ollessa suoraan kosketuksissa tartunnan saaneisiin sikoihin tai oleskelemalla niiden läheisyydessä. Ihmisestä eläimeen tapahtuneita tartuntoja on raportoitu yksi. Kanadan viranomaiset ovat raportoineet influenssa A(H1N1)-viruksen löytymisestä sioista yhdellä sikatilalla. Tartunnan lähde on todennäköisesti juuri Meksikosta palannut henkilö.

Tällä hetkellä esiintyvä virus voi tarttua myös ihmisestä toiseen joko pisara- tai kosketustartuntana, yskän ja aivastusten mukana sekä hengitystie-eritteillä tahrautuneiden käsien ja esineiden välityksellä, kuten perinteinen influenssakin. Taudin itämisaika on kahdesta viiteen vuorokautta. Sianlihaa tai sianlihatuotteita syömällä virustartuntaa ei voi saada. Sianliha tulee kuitenkin aina kypsentää huolellisesti. Sikainfluenssavirus, kuten muutkin mikrobit, kuolevat 70 asteessa.

Miten sikainfluenssa tarttuu?

•    Henkilö voi olla tartuttaja jo päivää ennen oireiden alkua ja viikon ajan oireiden alusta.
•    Taudin itämisaika on kahdesta viiteen vuorokautta.
•    Virukset leviävät pääasiassa pisaratartuntana esimerkiksi yskiessä ja aivastaessa, kosketustartuntana esimerkiksi kätellessä tai ovenrivoista, sekä ilmatartuntana hengitysteiden kautta.
•    Virukset saattavat säilyä tartuntakykyisinä esimerkiksi pöytien pinnoilla yli kaksi tuntia.
•    Influenssavirukset tuhoutuvat desinfektioaineiden vaikutuksesta ja kuumennettaessa yli 70 ºC.
•    Tartuntaa ei voi saada syömällä sianlihaa.

Diagnoosi

Taudin epäily perustuu esitietoihin joiden mukaan henkilö on voinut saada tartunnan (oleskelu alueella, jossa sikainfluenssaa esiintyy tai lähikontakti tällaiseen henkilöön) sekä selkeän hengitystieinfektion oireisiin, joihin liittyy kuumetta (vähintään 38 astetta) ja lihassärkyä. Päätös virustutkinnasta tehdään infektiolääkärin toimesta. Tutkimusta varten otetaan nenänielu- tai yskösnäyte.

Ennaltaehkäisy

Sikainfluenssan leviämistä voidaan estää tehokkaasti tunnistamalla ajoissa sairastuneet ja estämällä näin lisätartunnat. Tautia torjutaan hyvällä käsihygienialla sekä välttämällä sairastuneiden lähellä oloa.

Sikainfluenssa: hygieniaohjeet tartunnan ehkäisyyn

•    Vältä oleskelemista flunssaan sairastuneiden ihmisten läheisyydessä ja pysyttele erossa muista, jos itse sairastut. Mikäli olet ollut matkoilla ja sairastut heti sen jälkeen, sinun tulisi olla puhelimitse yhteydessä lääkäriin ennen kuin menet vastaanotolle.
•    Ehkäise virustartunta huolehtimalla käsihygieniasta! Pese kädet saippuan ja veden kera erityisesti yskimisen ja aivastelun jälkeen. Mikäli käsienpesu ei ole mahdollista, käytä alkoholipitoista käsihuuhdetta (alkoholia vähintään 60 %).
•    Vältä koskemasta käsillä kasvoihisi, sillä virus leviää helposti henkilön koskettaessa ensin käsillään jotain viruksen saastuttamaa ja sen jälkeen koskemalla käsillään silmiään, nenäänsä tai suutansa.
•    Riittävä uni, säännöllinen liikunta ja terveellinen ravinto pitävät vastustuskykyä yllä.
•    Jos sairastut, peitä suu ja nenä nenäliinalla yskiessäsi tai aivastellessasi. Heitä käytetty nenäliina roskiin. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta puserosi hihan yläosaan, ei käsiin, koska virus leviää herkästi käsien välityksellä.
•    Pidä hyvää hygieniaa yllä myös siivoamalla ja pyyhkimällä mm. ovenkahvat, vesihanat ja kaukosäätimet riittävän usein.
•    Matkustaessa, harkitse nenän ja suun peittämistä suojaimella.

Hoito ja seuranta

Henkilöt, joiden oireet ovat lieviä ja jotka eivät kuulu riskiryhmiin, eivät yleensä tarvitse lääkärin tekemää taudinmääritystä eivätkä lääkehoitoa. Heidän tautinsa paranee noin viikon kotilevolla ja kotihoito noudattaa tavallisen kausi-influenssan kotihoito-ohjeita. Oireita, lähinnä kuumetta lieventävänä lääkityksenä voi tarvittaessa käyttää kipu- ja särkylääkkeitä.

Lapsen sairastuessa on hyvä, että vain yksi, mieluiten riskiryhmään kuulumaton, aikuinen hoitaa lasta. Lapsen riittävästä nesteensaannista tulee huolehtia ja lisäenergiaa voi tarjota sokeripitoisesta juomasta, jos ruoka ei maistu. Lapsen tulee olla pois päivähoidosta, kunnes kuume on ohi ja muut oireet vähenemässä. Katso potilasohje.

Riskiryhmiin kuulumattomien on syytä hakeutua lääkäriin samalla periaatteella kuin kausi-influenssaakin sairastaessa.

Lue ohjeet omahoidosta ja hoitoon hakeutumisesta: Potilasohje: Sikainfluenssa A(H1N1)

Potilasohje sisältää käytännönläheiset ohjeet tartunnalta suojautumisesta, sairastuneen hoitamisesta ja toimintaohjeet hoitoon hakeutumisesta.

Lääkehoito

Sikainfluenssaa voidaan tarpeen tullen hoitaa influenssan hoidossa yleisesti käytetyillä viruslääkkeillä, kuten oseltamiviirilla ja tsanamiviirilla. Nämä lääkeaineet tehoavat useimpiin sikainfluenssaviruksiin. Yhdysvalloissa ja Meksikossa nyt todettu virus on vastustuskykyinen viruslääke amantadiinille.

Lääkkeet lyhentävät taudin kestoa ja lieventävät oireita parhaiten, kun ne aloitetaan 48 tunnin sisällä oireiden alkamisesta. Suomessa viruslääkehoito kohdistetaan riskiryhmiin, sairaalahoitoa vaativille potilaille sekä vaikean taudinkuvan omaaville. Harkinnan mukaan estolääkitystä tarjotaan kroonisesti sairaille, potilaan oireettomille lähikontakteille ja hoitohenkilökunnalle. Lääkityksestä päättää aina lääkäri. Riskiryhmiin kuuluvat voivat saada tietyin edellytyksin lääkkeitä varalta mukaan matkustaessaan sikainfluenssa-alueelle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on määritellyt viruslääkehoidon diagnostiset kriteerit, ks. Suositus terveydenhuollolle viruslääkkeiden käytöstä influenssa A(H1N1)v -epidemiassa.

Sikainfluenssan hoito riskiryhmissä: viruslääkehoito

Viruslääkkeillä hoidetaan seuraaviin riskiryhmiin kuuluvia influenssaoireiden ilmettyä:

• raskaana olevat
• henkilöt, joilla on seuraavia pitkäaikaissairauksia:

          o säännöllistä lääkitystä vaativa sydänsairaus (ei lievä verenpainetauti), keuhkosairaus (säännöllistä lääkitystä saava astmapotilas) tai diabetes
          o krooninen maksan tai munuaisten vajaatoiminta
          o potilaat, joiden sairastama tauti heikentää vastustuskykyä esimerkiksi leukemia, lymfooma, HIV-infektio
          o potilaat, jotka saavat vastustuskykyä heikentävää hoitoa (elinsiirto, solusalpaat, TNF-alfasalpaaja, kortikosteroidi > 15 mg/vrk yli 2 viikkoa, muu immuunivastetta heikentävä hoito)
          o krooninen neurologinen sairaus tai hermolihastauti
          o sairaalloinen ylipaino (BMI eli painoindeksi yli 40)

Lääkelaitos on laatinut ohjeistuksen viruslääkkeiden käytöstä ja annostelusta, ks. Influenssaviruslääkkeiden käyttö uuden A/H1N1-viruksen aiheuttaman influenssan hoitoon ja ehkäisyyn pandemiatilanteessa (pdf) sekä ohje Tamiflu-liuoksen valmistamiseen 75 mg kapseleista (pdf).

Sikainfluenssarokotus

Suomeen on tilattu yhteensä 5,28 miljoonaa rokoteannosta. Ensimmäiset sikainfluenssarokoteannokset saapuivat Suomeen lokakuun alussa. Rokotteita saadaan Suomeen viikoittain noin 100 000 - 200 000 annosta. Viimeiset rokotetoimitukset ovat helmikuussa 2010. Lääketukkukaupat jakavat rokotteet mahdollisimman nopeasti sairaala-apteekkeihin ja lääkekeskuksiin, jotka toimittavat ne terveyskeskuksiin ja kunnan kanssa sovittuihin muihin rokotuspisteisiin. Sikainfluenssarokotetta ei voi ostaa apteekista, vaan se saadaan ilmaiseksi määrätyn rokotusjärjestyksen mukaisesti.

Rokotukset tapahtuvat tietyssä järjestyksessä, koska rokotetta saadaan Suomeen erissä. Samaan aikaan sikainfluenssarokotusten kanssa ovat käynnissä kausi-influenssarokotukset, koska sikainfluenssarokotus ei anna suojaa tavalliselle kausi-influenssalle. Riskiryhmiin kuuluville kausi-influenssarokotukset ovat maksuttomia. Kausi-influenssan rokotuskohderyhmät poikkeavat sikainfluenssan rokotuskohderyhmistä. Rokotusjärjestys on luettavissa THL:n verkkosivulla.

Rokote muodostaa suojan sikainfluenssavirusta vastaan noin kahdessa viikossa. Sikainfluenssarokote ei sisällä kokonaisia eläviä viruksia, vaan pieniä osasia sikainfluenssaviruksesta, eikä näin ollen voi aiheuttaa sikainfluenssaa. Lisäksi siinä on rokotteen tehoa parantavaa tehosteainetta, säilöntäainetta sekä pieniä määriä kanamunan valkuaista ja formaldehydiä. Rokotteen ainesosien on katsottu olevan turvallisia ja osaa niistä on käytetty vuosien ajan tavallisissa kausi-influenssarokotteissa.

Sikainfluenssarokotteen haitat ovat samantapaiset kuin kausi-influenssarokotteellakin, mutta sen on todettu aiheuttavan jonkin verran enemmän paikallista ärsytystä, kuten pistoskohdan punotusta, kuumotusta, turvotusta tai paikallista kipua. Lisäksi alle viidennekselle on aiheutunut rokotteesta lieviä influenssan kaltaisia oireita, kuten kuumetta, päänsärkyä ja lihassärkyä. Oireet menevät tavallisesti ohi parissa päivässä. Voimakkaasti kananmuna-allergiset voivat saada oireita rokotteesta ja rokottamista tulee harkita tarkemmin

Rokotteen mahdollisesti aiheuttamia haittavaikutuksia vastaan ei suositella otettavaksi ennaltaehkäisevästi särkylääkettä, koska erään tutkimuksen mukaan ennaltaehkäisevästi otettu parasetamoli voi heikentää joidenkin rokotteiden tehoa. Rokotusta seuranneita voimakkaita paikallisoireita tai kuumetta voi kuitenkin lääkitä tavanomaisilla särkylääkkeillä.

Sikainfluenssan lääketieteelliset riskiryhmät jaetaan kahteen luokkaan sairauden ennaltaehkäisyn ja sairauden hoidon mukaan. Huomaa, että ryhmien välillä on eroja: kaikki lääkehoidon riskiryhmiin kuuluvat eivät kuulu rokotusten riskiryhmiin.

Sikainfluenssan ennaltaehkäisy riskiryhmissä: rokotukset

Riskiryhmät, joissa sikainfluenssaa ennaltaehkäistään rokotuksin, ovat seuraavat:

1. Infektiopotilaita tai infektioille alttiita potilaita hoitava terveydenhuollon ja sosiaalihuollon sekä sairaankuljetuksen henkilöstö sekä apteekkien asiakaspalvelussa toimivat henkilöt.
2. Raskaana olevat naiset
3. Sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvat puolivuotiaista 64-vuotiaiksi. Tähän ryhmään kuuluvat henkilöt, joilla on säännöllistä lääkitystä vaativa sydänsairaus tai keuhkosairaus, aineenvaihduntasairaus, krooninen maksan tai munuaisten vajaatoiminta, vastustuskykyä heikentävä tauti tai hoito, krooninen neurologinen sairaus tai hermolihastauti.
4. Terveet 6–35 kuukauden ikäiset lapset
5. Terveet 3–24 vuoden ikäiset lapset ja nuoret sekä varusmiehet
6. Sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvat 65 vuotta täyttäneet

Katso tästä THL:n sivuilta tarkka listaus sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluvista. Listassa on myös esimerkkejä kroonisista sairauksista, joita potevat eivät kuulu ennaltaehkäisyn riskiryhmään.

Yleisyys

24.4.2009 WHO (Maailman terveysjärjestö) ilmoitti, että Yhdysvalloissa on seitsemän vahvistettua ja yhdeksän epäiltyä sikainfluenssatapausta. Meksikossa on lisääntyvästi influenssantapaista tautia ja lähes 900 keuhkokuumetapausta ja 62 kuollutta. Suurin osa sairastuneista on nuoria ja terveitä.
26.4.2009 Yhdysvalloissa on vahvistettu 20 uutta H1N1-viruspotilasta, Meksikossa 18 tapausta.
27.4.2009 Yhdysvalloissa on vahvistettu 40 uutta H1N1-viruspotilasta, Meksikossa 27 tapausta, joista seitsemän kuollut. Kanadassa kuusi tapausta, Espanjassa yksi tapaus.
27.4.2009 WHO nostaa pandemia uhkan tasolle 4 (pandemian todennäköisyys on kasvanut, mutta se voidaan vielä välttää)
28.4.2009 Sikainfluenssatapauksia on vahvistettu Euroopassa neljä. Epäilyjä on useissa Euroopan maissa. Meksikossa epäillään 1600 ihmisen sairastuneen. Suomen ulkoministeriö kehottaa välttämään Meksikoon matkustamista.
29.4.2009 Sikainfluenssan uskotaan levinneen kaikkiin maanosiin. WHO nosti pandemian hälytysvalmiutta tasolle 5. Suomessa uutisoidaan ensimmäisestä tartuntaepäilystä. Viranomaiset päättävät hankkia täsmärokotetta sikainfluenssaa vastaan heti kun sitä saatavilla.
30.4.2009 10 maata on ilmoittanut sikainfluenssatapauksissa, uusina maina mm. Sveitsi ja Saksa. Meksiko ilmoittaa, että tautiin on menehtynyt 176 henkilöä. Meksikossa suljetaan työpaikat viideksi päiväksi epidemian hiljentymisen toivossa. CDC tiedottaa, että sikainfluenssan geenikartta on selvitetty. Tieto tullaan välittämään viruskantoineen rokotelaboratorioihin ja lääketehtaisiin. Massatuotannon arvioidaan voivan alkaa puolen vuoden kuluessa.
4.5.2009 21 maata on ilmoittanut virallisesti sikainfluenssatapauksista. WHO ei suosittele yleisten matkustusrajoitusten asettamista tai rajojen sulkemista taudin takia.
5.5.2009 Meksiko on raportoinut 590 laboratoriovarmistettua tapausta, joista 25 kuollut, Yhdysvallat 286, joista 1 kuollut sekä seuraavat maat tapauksista ilman kuolonuhreja: Alankomaat 1, Costa Rica 1, El Salvador 2, Espanja 54, Etelä-Korea 1, Hong Kong/Kiina 1, Irlanti 1, Iso-Britannia 18, Israel 4, Italia 2, Itävalta 1, Kanada 140, Kolumbia 1, Portugali 1, Ranska 4, Saksa 8, Sveitsi 1, Tanska 1, Uusi Seelanti 6.
12.5.2009 Suomen ensimmäiset laboratoriovarmennetut A(H1N1) -influenssatapaukset on todettu. STM:n mukaan Influenssa A(H1N1) -tapausten esiintyminen myös Suomessa oli odotettavissa, koska virus on levinnyt laajalti eri puolilla maailmaa. Kaikille Suomessa pysyvästi asuville henkilöille on päätetty hankkia ensimmäinen rokoteannos, mikäli H1N1-virus aiheuttaa pandemian. Rokotteita saadaan Suomeen niiden valmistuttua noin 4-6 kuukauden kuluttua.
15.5.2009 WHO muistuttaa, että vaikka epidemia näyttää Pohjois-Amerikassa olevan laantumassa, ei sen maailmanlaajuisia vaikutuksia vielä tiedetä ja sen vuoksi epidemiaa ei pidä vähätellä.
27.5.2009 Suomessa todetaan kolmas varmistettu A(H1N1)-tapaus.
1.6.2009 Neljäs varmistettu tautitapaus todetaan Suomessa.
3.6.2009 WHO pohtii valmiustason nostamista korkeimmalle 6-tasolle, jolloin kyseessä olisi maailmanlaajuinen pandemia.
11.6. Viides tautitapaus todetaan Suomessa.
11.6. A(H1N1) -viruksen laaja maantieteellinen leviäminen johti WHO:n korkeimpaan 6-luokan pandemiajulistukseen. Pandemiajulistus tarkoittaa, että uusi virus leviää eri maanosissa, mutta taudin vakavuudesta se ei kerro. WHO arvioi pandemian kestävän vuoden tai kaksi.
7.7. Influenssatapausten määrä Suomessa on kasvanut 62:een, ja myös ensimmäinen Suomen sisäinen tartunta on todettu. Viranomaiset eivät enää tiedota yksittäisistä tautitapauksista. Pidempiä tartuntaketjuja tai yhteisötartuntoja ei ole vielä todettu. Viranomaiset arvioivat että ensimmäinen isompi tautiaalto alkaa Suomessa loppukesän-alkusyksyn aikana, jolloin yli miljoonan arvioidaan sairastuvan.
8.7. Koska sairastuneiden määrän arvioidaan lähtevän jyrkkään kasvuun, uusia hoitolinjauksia on tehty. Seuraavan parin viikon aikana lakataan hoitamasta lääkkein kaikkia sairastuneita ja luovutaan osin myös tapausten perinpohjaisesta diagnosoinnista. Perusterveen henkilön arvioidaan selviävän sairaudesta, kuten mistä tahansa hengitystieinfektiosta. Lääkehoito kohdistetaan riskiryhmiin, kuten raskaana oleviin, syöpäsairaisiin sekä kroonisista sydän- ja keuhkosairauksista kärsiviin. Hoitovastuu tulee siirtymään erikoissairaanhoidosta terveyskeskuksiin.
9.7. Rokotteen arvioidaan saatavan markkinoille syksyllä, jolloin kaikki suomalaiset aiotaan rokottaa. Toistamiseen rokotus toteutetaan ennen kevättalven 2010 epidemian alkamista.

17.9. STM tiedottaa, että ensimmäiset rokote-erät saapuvat Suomeen lokakuussa. Kansallinen asiantuntijaryhmä on laatinut ehdotuksen järjestyksestä, jonka mukaan rokotetta tarjotaan.

22.10. Ensimmäiset terveydenhuollon työntekijöiden H1N1-rokotukset ovat alkaneet. Lähiviikkoina aloitetaan myös riskiryhmiin kuuluvien rokotukset.

26.10. Ensimmäisestä kuolonuhrista tiedotetaan. Menehtynyt henkilö oli vaikeaa pitkäaikaissairautta sairastanut 25-vuotias nainen.
4.11. Toinen sikainfluenssaan liittyvä kuolema Suomessa. Henkilö oli 8-vuotias lapsi, jolla ei ollut influenssan komplikaatioille altistavia perussairauksia.

9.11. Uhriluku nousee viiteen. Kolme viimeistä kuollut ovat olleet pitkäaikaissairaita, iäkkäitä henkilöitä.

11.11. Kuudes kuolonuhri on 18-vuotias pitkäaikaissairaudesta käsivä nainen.

Laboratoriovarmistettuja sikainfluenssatapauksia on WHO:n mukaan todettu yli 200 maassa ja tautiin on kuollut vähintään 16 713 henkilöä (tilanne 12.3.2010). WHO:n uusimmat levinneisyystilastot ja sairastavuusluvut voi tarkistaa täältä.

Katso sikainfluenssan levinneisyystiedot myös FluTracker–palvelusta (toim.huom! Epävirallinen tietolähde.)

Mikä pandemia on?

Pandemia tarkoittaa koko maapallon kattavaa epidemiaa. Se voi esiintyä kolmessa tai neljässä toistuvassa aallossa jopa vuosien aikana. Pandemia vaikuttaa suuresti työpaikoilla, talouselämässä ja sosiaalisesti. Suomessa kuten muissakin maissa on tehty valmiussuunnitelma pandemian varalle. Myös sairaanhoitopiireillä on suunnitelmat pandemian varalle.

Influenssapandemiassa eläinten influenssavirus muuntuu ihmisestä toiseen tarttuvaksi. Sikainfluenssassa on kyseessä influenssa A/H1N1, jossa on aineksia ihmisen, sian ja linnun influenssaviruksesta.

Perinnöllisyys

Sikainfluenssan aiheuttaa influenssa A(H1N1) -virus, joka leviää pisara- ja kosketustartuntana. Sikainfluenssa ei ole perinnöllinen sairaus.

Ennuste

On esitetty arvioita, että pandemiatilanteessa noin kolmasosa väestöstä saa tartunnan kahden ensimmäisen kuukauden aikana. Pandemian arvioidaan kestävän vuoden tai kaksi.

WHO nosti 29.4.2009 valmiustasoa sikainfluenssan varalta hälytysvaiheen tasolle 5.

11.6. WHO antoi pandemiajulistuksen ja hälytysvaihe nostettiin korkeimmalle tasolle 6.

Sikainfluenssa: WHO:n pandemia-asteikko

•    Uhkataso 1: Eläinten virukset eivät aiheuta tartuntoja ihmisissä.
•    Uhkataso 2: Tartunta ihmiseen vahvistettu. Potentiaalinen pandemiauhka.
•    Uhkataso 3: Influenssavirus aiheuttaa yksittäisiä sairastumisia ihmisissä. Rajoitettu tarttuvuus ihmisestä ihmiseen.
•    Uhkataso 4: Tauti tarttuu todistetusti ihmisestä ihmiseen. Tauti leviää yhteisötasolle. Merkittävä pandemiariski.
•    Uhkataso 5: Tauti tarttuu ihmisestä toiseen ainakin kahdessa maassa. Voimakas pandemian vaara.
•    Uhkataso 6: Virus leviää etäällä olevaan maahan. Maailmanlaajuinen pandemia meneillään.