Sikainfluenssa A(H1N1)

Sikainfluenssa on hengitystieinfektio, joka levisi sioista ihmisiin Meksikossa keväällä 2009. Tällä hetkellä sikainfluenssa on levinnyt käytännössä koko maailmaan. Maailman terveysjärjestö (WHO) julisti influenssa A(H1N1)v -viruksen (sikainfluenssan) pandemiaksi 11.6.2009.

Elokuussa 2010 WHO:n pääjohtaja Margaret Chan kertoi pandemian päättyneen ja maailman siirtyneen "pandemian jälkeiseen" vaiheeseen mikä tarkoittaa, että taudin esiintyvyys on tavallisen influenssan tasolla ja taudin odotetaan leviävän tavallisen influenssan tapaan.

A(H1N1) -influenssa on sioilla esiintyvä influenssankaltainen sairaus. Tämän vuoksi sitä kutsutaan myös sikainfluenssaksi. Sairauden aiheuttava A-viruksen muoto voi tarttua myös ihmiseen aiheuttaen influenssaa muistuttavan taudinkuvan.

10.5.2009−8.3.2010 välisenä aikana Suomessa on varmistettu laboratoriokokein kaikkiaan 7669 pandeemisen influenssa A(H1N1) 2009 -viruksen aiheuttamaa infektiota.

Suomessa on todettu 44 influenssa A(H1N1)v -infektioon liittyvää kuolemantapausta (iän mediaani 56 vuotta; vaihteluväli 1–88): heistä 4 oli lapsia, 26 miehiä ja 40:llä oli tiedossa perustauti. Kolme menehtynyttä, mukaan lukien yksi lapsi, oli saanut sikainfluenssarokotuksen ja 27 ei, 14 kohdalla tieto rokotuksesta puuttui.

Miten sikainfluenssa tarttuu?

Sikainfluenssa-virus voi tarttua ihmisestä toiseen joko pisara- tai kosketustartuntana, yskän ja aivastusten mukana sekä hengitystie-eritteillä tahrautuneiden käsien ja esineiden välityksellä, kuten perinteinen influenssakin.

Virus voi tarttua myös eläimestä ihmiseen, mikäli on suorassa kosketuksessa tartunnan saaneisiin sikoihin tai oleskelee niiden läheisyydessä.

Virukset leviävät pääasiassa pisaratartuntana esimerkiksi yskiessä ja aivastaessa, kosketustartuntana esimerkiksi kätellessä tai ovenkahvoista, sekä ilmatartuntana hengitysteiden kautta.
Henkilö voi olla tartuttaja jo päivää ennen oireiden alkua ja viikon ajan oireiden alusta.
Virukset saattavat säilyä tartuntakykyisinä esimerkiksi pöytien pinnoilla yli kaksi tuntia.
Tartuntaa ei voi saada syömällä sianlihaa.

Oireet

Taudin epäily perustuu esitietoihin, joiden mukaan henkilö on voinut saada tartunnan sekä selkeisiin hengitystieinfektio-oireisiin.

Yleisimpiä oireita ovat:

Äkillinen korkea kuume (yli 38 astetta)
Kurkkukipu
Yskä ja nuha

Muita mahdollisia oireita ovat lisäksi:

Jäsenten särky, lihaskivut
Päänsärky
Vilunväristykset ja väsymys

Oksentelu ja ripuli eivät ole tavallisia, mutta näitäkin oireita voi esiintyä. Lapsilla voi esiintyä vatsakipua.

Taudin itämisaika on tavallisesti noin 2-3 päivää, mutta se voi olla myös 1-7 vuorokautta.

Omahoito

Henkilöt, joiden oireet ovat lieviä ja jotka eivät kuulu riskiryhmiin, eivät yleensä tarvitse lääkärin tekemää taudinmääritystä eivätkä lääkehoitoa. Heidän tautinsa paranee noin viikon kotilevolla ja kotihoito noudattaa tavallisen kausi-influenssan kotihoito-ohjeita.

Tautia torjutaan hyvällä käsihygienialla sekä välttämällä sairastuneiden lähellä oloa.

Hygieniaohjeet sikainfluenssan ehkäisyyn:

Vältä oleskelemista influessaan sairastuneiden ihmisten läheisyydessä ja pysyttele erossa muista, jos itse sairastut.
Pidä tartunnan saanut henkilö erossa muista (ks. Sairastuneen sijoittaminen), erityisesti riskiryhmiin kuuluvista henkilöistä (pitkäaikaissairaat, raskaana olevat ja alle 3-vuotiaat lapset).
Ehkäise virustartunta huolehtimalla käsihygieniasta. Pese kädet saippuan ja veden kera erityisesti yskimisen ja aivastelun jälkeen. Mikäli käsienpesu ei ole mahdollista, käytä alkoholipitoista käsihuuhdetta (alkoholia vähintään 60 %). Huolehdi, että lapset pesevät kätensä usein.
Vältä koskemasta käsillä kasvoihisi, sillä virus leviää helposti henkilön koskettaessa ensin käsillään jotain viruksen saastuttamaa ja sen jälkeen koskemalla käsillään silmiään, nenäänsä tai suutansa.
Jos sairastut, peitä suu ja nenä nenäliinalla yskiessäsi tai aivastellessasi. Heitä käytetty nenäliina roskiin. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta puserosi hihan yläosaan, ei käsiin, koska virus leviää herkästi käsien välityksellä.
Pidä hyvää hygieniaa yllä myös siivoamalla ja pyyhkimällä mm. ovenkahvat, vesihanat ja kaukosäätimet riittävän usein.
Jos itse kuulut influenssan riskiryhmään, vältä lähikosketusta sairastuneiden henkilöiden kanssa. Jos et voi välttää lähikosketusta, harkitse suu-nenäsuojaimen käyttämistä, jos sellainen on saatavilla.
Sairastuneiden henkilöiden ei pidä hoitaa pieniä lapsia.

Kun hoidat sairastunutta:

Vältä kohtaamasta kasvokkain sairastunutta
Kun pidät sylissä sairastunutta lasta, aseta hänen leukansa olkapäällesi niin, että hän ei yski sinua päin
Kun olet kosketuksessa sairaaseen tai käsittelet nenäliinoja tai pyykkiä, pese kätesi sen jälkeen vedellä ja saippualla, hiero käsiin desinfektiohuuhdetta tai puhdista kädet desinfioivilla pyyhkeillä
Jos mahdollista, älä hoida sairastunutta jos itse kuulut riskiryhmään
Jos itse kuulut influenssan riskiryhmään, vältä lähikosketusta sairastuneiden henkilöiden kanssa. Siirrä hoitovastuu sellaiselle henkilölle, joka ei kuulu influenssan riskiryhmään
Tarkkaile vointiasi ja muiden taloudessa olevien tilaa ja ota tarvittaessa puhelimitse yhteyttä terveyskeskukseen

Lääkehoito

Ihmiseen tarttunutta sikainfluenssaa voidaan hoitaa influenssan hoidossa yleisesti käytetyillä viruslääkkeillä, kuten oseltamiviirilla ja tsanamiviirilla. Nämä lääkeaineet tehoavat useimpiin sikainfluenssaviruksiin.

Influenssa A (H1N1) -viruksen aiheuttamaan influenssaan määrätään viruslääkkeitä lähinnä sairaalahoitoa tarvitseville ja riskiryhmiin kuuluville potilaille.

Riskiryhmiin kuulumattomia, lieväoireisia ja perusterveitä henkilöitä ei hoideta yleensä viruslääkkeillä. Useimmiten influenssa A (H1N1) -hoitoon riittää kotihoito. Oireita, lähinnä kuumetta lieventävänä lääkityksenä voi tarvittaessa käyttää kipu- ja särkylääkkeitä. Riskiryhmiin kuulumattomien on syytä hakeutua lääkäriin samalla periaatteella kuin kausi-influenssaakin sairastaessa.

Milloin lääkäriin?

Jos kuulut influenssan riskiryhmään (esim. raskaana olevat, syöpäsairaat sekä kroonisista sydän- ja keuhkosairauksista kärsivät henkilöt) ja sairastut kuumeiseen hengitystieinfektioon, ota puhelimitse yhteys lähimpään terveyskeskukseen tai hakeudu lääkärin vastaanotolle, jotta saat tietää tarvitsetko hoitoa influenssaan.

Miten toimin kun epäilen sikainfluenssaa?

Jos oireet ovat lieviä ja et kuulu riskiryhmiin, oireenmukainen hoito noin viikon kotilevolla voi riittää (ks. influenssan hoito-ohjeet). Oireiden pitkittyessä tai tilan heiketessä lääkäriin pitää ottaa yhteyttä.
Vältä poistumista kotoa. Älä mene sairaana töihin, kouluun tai asioille. Näin estät muita saamasta tartuntaa.
Ota tarvittaessa puhelimella yhteys oman terveyskeskuksesi lääkäriin. Kerro lääkärille oireistasi, mahdollisesta matkastasi ja oletko ollut läheisessä yhteydessä influenssaa sairastavien ihmisten kanssa. Kerro myös, ketkä lähipiirissäsi ovat olleet läheisessä kontaktissa sinuun.
Älä lähde terveysasemalle, ennen kuin olet keskustellut lääkärin kanssa. Näin vältät tartuttamasta muita.
Saat terveysasemalta tarvittaessa ohjeet tutkimuksiin ja hoitoon hakeutumisesta. Toimi sinulle annettujen ohjeiden mukaan.

Välittömän hoidon tarve

Välitöntä hoitoa vaativat oireet lapsilla

Jos lapsi sairastuu ja hänellä ilmenee jokin seuraavista influenssan yhteydessä esiintyvistä oireista, hakeudu mahdollisimman pian lääkärin hoitoon

hengitysvaikeuksia
iho on sinertävä tai harmaa
lapsi ei juo tarpeeksi
lapsi oksentaa voimakkaasti tai jatkuvasti
lapsi ei herää tai reagoi mihinkään
lapsi on niin ärtyisä, ettei hän halua olla sylissä
influenssan kaltaiset oireet häviävät, mutta palaavat sitten kuumeen ja pahemman yskän kera

Välitöntä hoitoa vaativat oireet aikuisilla

Jos sairastut, ja sinulla ilmenee jokin seuraavista influenssan yhteydessä esiintyvistä oireista, hakeudu mahdollisimman pian lääkärin hoitoon

hengitysvaikeuksia
kipu tai paine rinnassa
äkillinen huimaus tai sekavuus
voimakas tai jatkuva oksentelu
influenssan kaltaiset oireet häviävät, mutta palaavat sitten kuumeen ja pahemman yskän kera

Riskiryhmät

Jos kuulut influenssan riskiryhmään ja sairastut kuumeiseen (38 °C tai yli, alle 3-vuotiaalla yli 38,5 °C) hengitystieinfektioon, ota välittömästi puhelimitse yhteys lähimpään terveyskeskukseen tai hakeudu lääkärin vastaanotolle, jotta saat tietää tarvitsetko hoitoa influenssaan.

Riskiryhmään kuuluvia ovat

raskaana olevat
henkilöt, jotka sairastavat jotain alla luetelluista pitkäaikaissairauksista:
- Säännöllistä lääkitystä vaativa sydänsairaus (ei lievä verenpainetauti) tai keuhkosairaus (säännöllistä lääkitystä saava astmapotilas) tai diabetes
- krooninen maksan tai munuaisen vajaatoiminta
- vastustuskykyä heikentävä tauti, esim. leukemia, lymfooma, HIV-infektio
- tauti, johon saat vastustuskykyä heikentävää hoitoa (elinsiirto, solunsalpaajat, TNF-alfasalpaaja, kortikosteroidi >15 mg/vrk 2-4 viikkoa, muu immuunivastetta heikentävä hoito)
- krooninen neurologinen sairaus tai hermolihastauti
- sairaalloinen ylipaino (BMI eli Body Mass Index yli 40)

Tartuntatilanne ja rokote

10.3.2010 mennessä arviolta puolet suomalaisista oli käynyt ottamassa rokotuksen sikainfluenssaa vastaan. Kokonaisuutena rokotetta on Suomeen tilattu 4.2 miljoonaa annosta. Nyt annettu sikainfluenssarokote antaa hyvän suojan sikainfluenssaa vastaan myös ensi influenssakaudella, joka alkanee loppusyksyllä 2010. On arvioitu, että jos noin kaksi kolmasosaa väestöstä olisi rokotettu, sikainfluenssa ei äityisi uudelleen epidemiaksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suositti elokuussa 2010 kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) ehdotukseen viitaten, että Pandemrix-rokotukset keskeytetään, kunnes on selvitetty, mistä narkolepsia-tapausten lisääntyminen lapsilla ja nuorilla johtuu. Keskeyttäminen on varotoimenpide, kunnes asiaa on riittävästi selvitetty. Kansainvälisen tiedon valossa näyttää epätodennäköiseltä, että sikainfluenssarokotteella ja narkolepsialla olisi yhteys.  Narkolepsia-tapausten lisääntyminen voisi johtua myös sikainfluenssasta, rokotusten ja infektioiden yhteisvaikutuksesta tai jostakin muusta tekijästä. Tiedetään, että infektiot voivat laukaista narkolepsian.

Tällä hetkellä Suomessa ei ole sikainfluenssa epidemiaa, joten välitöntä rokotustarvettakaan ei ole. Lisäksi suuri osa väestöstä on joko rokotusten myötä tai taudin sairastamisen kautta suojassa sikainfluenssavirukselta. Yksilöllisen harkinnan perusteella rokotetta voidaan kuitenkin käyttää, esimerkiksi epidemia-alueille matkustaville.