
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
EndometrioosiJulkaistu 11.04.2007
Päivitetty 10.01.2011 Endometrium on kohdun sisäpintaa verhoava limakalvo, joka hormonien säätelemänä kuukautiskierron eri vaiheissa muuttuu ja kuukautisvuodossa poistuu vuodon mukana. Endometrioosi tarkoittaa endometriumin kaltaisen kudoksen esiintymistä muualla kuin kohdussa. Näitä limakalvopesäkkeitä esiintyy yleisimmin vatsakalvossa, munasarjoissa, virtsarakossa, välilihan alueella tai suolessa.
Endometrioosissa eli kohdun limakalvon pesäkesirottumataudissa on yleensä erittäin ankarat kuukautiskivut. Munasarjoissa tai vatsaontelossa oleva ylimääräinen kohdun limakalvo paksuuntuu samalla tavoin kuten tavallinen endometrium. Tämä aiheuttaa painetta kyseisiin elimiin ja erittäin ankaraa kipua. Kuten kohdussakin, myös näistä limakalvopesäkkeistä tapahtuu vuotoa, mutta väärässä paikassa sijaitsevasta pesäkkeestä vuoto ei pääse poistumaan, jolloin se pakkaantuu ruumiinonteloihin.
Onteloihin pakkaantuva veri saa aikaan ärsytystä ja tulehdusreaktion. Ärsytys saa aikaan kiinnikkeiden muodostumisen. Elimiä toisiinsa liimaavien kiinnikkeiden muodostuminen esimerkiksi munasarjoihin vaikeuttaa munasolun irtoamista ja voi aiheuttaa lapsettomuutta. Vaikka kyseessä on yleinen tauti, varsinaista syytä endometrioosille ei tiedetä.
Oireet
Endometrioosista kärsivillä tavallisin oire on ankarat kuukautiskivut, jotka alkavat muutama päivä ennen kuukautisvuotoa, kipua voi esiintyä eri kohdissa ruumista, mutta useimmiten ne kohdistuvat lantion alueelle. Kipu vai myös esiintyä yhdynnän aikana, ulostaessa tai virtsatessa tai tärinäkipuna kun esimerkiksi pyöräilee mukulakivikadulla. Jos limakalvopesäke sijaitsee peräsuolessa, voi kuukautisten aikana tulla verta vuotona peräsuolesta tai ulosteiden mukana. Kuukautisiin voi liittyä myös vuotohäiriöitä.
Endometrioosipesäkkeet voivat myös muodostaa kystia munasarjoihin. Osittain tämän ja kiinnikkeiden muodostumisen johdosta endometrioosia sairastavilla naisilla esiintyy enemmän lapsettomuutta. Koska kyseessä on estrogeeniriippuvainen tauti, oireita esiintyy vain lisääntymisikäisillä e naisilla. Vaihdevuosien jälkeen endometrioosioireet loppuvat kuukautisten myötä.
Aiheuttaja
Endometrioosi-tauti on monen yksittäisen tekijän summa. Elimistön normaali puolustusmekanismi on endometrioosipotilailla häiriintynyt, mikä edesauttaa sitä, että kohdusta muualle siirtyneet endometrioosipesäkkeet jäävät eloon. Toisaalta, tiedetään myös että kyseessä on monimutkainen tasapainohäiriö sukupuolihormonien tuotannossa. Endometrioosi voi aiheuttaa oireita jo nuorilla tytöillä.
Kohdun limakalvon kulkeutumisen kohtuontelon ulkopuolelle on arvioitu tapahtuvan kuukautisvuodon aikana, jolloin osa vuodosta tapahtuu ylöspäin munatorvien kautta vatsakalvolle. Tällainen vuoto on varsin yleistä, mutta pesäkkeiden muodostuminen tapahtuu heille, joilla elimistön puolustusmekanismi on mahdollisesti häiriintynyt. Toinen mahdollinen mekanismi on että vatsakalvon tai esimerkiksi peräsuolen limakalvo muuntuu endometriumin kaltaiseksi limakalvoksi.
Diagnoosi
Endometrioosia on syytä epäillä, kun alavatsakivut liittyvät kuukautisiin, ne tulevat sykleissä ja muutenkin liittyvät oirekirjoon. Diagnoosin määrittämiseksi lääkärin on syytä tehdä gynekologinen sisätutkimus. Tutkimuksessa esiintyy pesäkkeiden paikan mukaan kipua kohdun takapinnalla tai munasarjoissa, sekä samalla voi nähdä ja tuntea sinertäviä pesäkkeitä ja nystyröitä emättimessä.
Munasarjojen endometrioosikystat nähdään ultraäänellä, jos ne ovat tarpeeksi kookkaat. Varsinainen diagnoosi varmistetaan laparoskopiassa eli vatsaontelontähystyksellä, jossa pikkuinen kamera viedään viillon kautta vatsaonteloon. Tällöin varsinaiset pesäkkeet nähdään suoraan ja niistä voidaan ottaa näytteitä tai poistaa kokonaan. Jos pesäkkeiden arvellaan olevan suolessa tai virtsaputkessa ja ne voidaan nähdä virtsarakon- tai suolentähystyksellä.
Hoito ja seuranta
Ensisijaisina lääkkeinä lievimmissä tapauksissa käytetään tulehduskipulääkkeitä, jotka yhdistettynä yhdistelmäehkäisypillereihin harventavat kuukautisvuotojen määrän 2-4 kertaan vuodessa. Muita mahdollisia lääkehoitoja ovat progestiinien eli keltarauhashormonijohdannaisten jatkuva käyttö usean kuukauden ajan, jolloin kuukautiset puuttuvat ja kivut lievittyvät. Toisenlaisilla lääkkeillä voidaan myös aiheuttaa vaihdevuosia vastaava tila, jolloin elimistön estrogeenitasot ovat matalat.
Lääkehoitoja ei voi käyttää niille naisille, jotka yrittävät saada lapsia, koska ne estävät raskaaksi tulemisen. Vaikeimmissa endometrioositapauksissa leikkaushoito voi olla hyödyllinen. Eritoten naisilla, jotka ovat perustamassa perhettä, on leikkaushoito aiheellinen, sillä se lievittää kipuja poistamalla pesäkkeitä ja kiinnikkeitä, sekä samalla lisätä mahdollisuutta tulla raskaaksi. Raskaudesta on myös se hyöty, että se lievittää kipuja ja jopa lopettaa lievissä tapauksissa oireet kokonaan.
Jos endometrioosi on jo tehnyt tuhoja vaikeuttaen raskaaksi tulemista, on koeputkihedelmöitys usein ainoa vaihtoehto. Joskus endometrioosipesäkkeet arpeutuvat ja parantuvat täysin itsestään.
Yleisyys
Endometrioosi on varsin yleinen sairaus, joka koskee noin 10:ä prosenttia lisääntymiskykyisistä naisista. Vajaalla 50 prosentilla heistä on ongelmia lapsettomuuden kanssa ja kaikista lapsettomuuden takia hoitoa saavista he muodostavat noin 25 prosenttia.
Perinnöllisyys
Jos sisarusten kesken yhdeltä tavataan endometrioosia, myös on toisella seitsemänkertainen riski sairastua samaan tautiin.
Ennuste
Endometrioosilla on jonkin verran yhteyttä muihin immunologisiin sairauksiin, mutta näillä ei ole merkitystä ihmisen odotettuun elinikään.
Lähteet
Härkki P, 2006, Endometrioosi. Duodecim: 2006;122(15):1869-70
Härkki P & Heiskanen K, 2005, Murrosikäisten tyttöjen toistuvat vatsakivut - gynekologinen vai muu ongelma? Duodecim: 2005;121(17):1889-98
Kirkinen P, 2002, Endometrioosipotilaiden lisääntynyt taipumus muihin sairauksiin. Lääkärilehti: 2002;57(45):4596
Endometrioosiyhdistys ry, http://www.endometrioosiyhdistys.fi
Lisätietoa
Tarkastajalääkäri on tarkistanut artikkelin sisällön 15.7.2010 Endometrioosi_Lääkärikirja
Endometrium on kohdun sisäpintaa verhoava limakalvo, joka hormonien säätelemänä kuukautiskierron eri vaiheissa muuttuu ja kuukautisvuodossa poistuu vuodon mukana. Endometrioosi tarkoittaa endometriumin kaltaisen kudoksen esiintymistä muualla kuin kohdussa. Näitä limakalvopesäkkeitä esiintyy yleisimmin vatsakalvossa, munasarjoissa, virtsarakossa, välilihan alueella tai suolessa.
Endometrioosissa eli kohdun limakalvon pesäkesirottumataudissa on yleensä erittäin ankarat kuukautiskivut. Munasarjoissa tai vatsaontelossa oleva ylimääräinen kohdun limakalvo paksuuntuu samalla tavoin kuten tavallinen endometrium. Tämä aiheuttaa painetta kyseisiin elimiin ja erittäin ankaraa kipua. Kuten kohdussakin, myös näistä limakalvopesäkkeistä tapahtuu vuotoa, mutta väärässä paikassa sijaitsevasta pesäkkeestä vuoto ei pääse poistumaan, jolloin se pakkaantuu ruumiinonteloihin.
Onteloihin pakkaantuva veri saa aikaan ärsytystä ja tulehdusreaktion. Ärsytys saa aikaan kiinnikkeiden muodostumisen. Elimiä toisiinsa liimaavien kiinnikkeiden muodostuminen esimerkiksi munasarjoihin vaikeuttaa munasolun irtoamista ja voi aiheuttaa lapsettomuutta. Vaikka kyseessä on yleinen tauti, varsinaista syytä endometrioosille ei tiedetä.
Oireet
Endometrioosista kärsivillä tavallisin oire on ankarat kuukautiskivut, jotka alkavat muutama päivä ennen kuukautisvuotoa, kipua voi esiintyä eri kohdissa ruumista, mutta useimmiten ne kohdistuvat lantion alueelle. Kipu vai myös esiintyä yhdynnän aikana, ulostaessa tai virtsatessa tai tärinäkipuna kun esimerkiksi pyöräilee mukulakivikadulla. Jos limakalvopesäke sijaitsee peräsuolessa, voi kuukautisten aikana tulla verta vuotona peräsuolesta tai ulosteiden mukana. Kuukautisiin voi liittyä myös vuotohäiriöitä.
Endometrioosipesäkkeet voivat myös muodostaa kystia munasarjoihin. Osittain tämän ja kiinnikkeiden muodostumisen johdosta endometrioosia sairastavilla naisilla esiintyy enemmän lapsettomuutta. Koska kyseessä on estrogeeniriippuvainen tauti, oireita esiintyy vain lisääntymisikäisillä e naisilla. Vaihdevuosien jälkeen endometrioosioireet loppuvat kuukautisten myötä.
Aiheuttaja
Endometrioosi-tauti on monen yksittäisen tekijän summa. Elimistön normaali puolustusmekanismi on endometrioosipotilailla häiriintynyt, mikä edesauttaa sitä, että kohdusta muualle siirtyneet endometrioosipesäkkeet jäävät eloon. Toisaalta, tiedetään myös että kyseessä on monimutkainen tasapainohäiriö sukupuolihormonien tuotannossa. Endometrioosi voi aiheuttaa oireita jo nuorilla tytöillä.
Kohdun limakalvon kulkeutumisen kohtuontelon ulkopuolelle on arvioitu tapahtuvan kuukautisvuodon aikana, jolloin osa vuodosta tapahtuu ylöspäin munatorvien kautta vatsakalvolle. Tällainen vuoto on varsin yleistä, mutta pesäkkeiden muodostuminen tapahtuu heille, joilla elimistön puolustusmekanismi on mahdollisesti häiriintynyt. Toinen mahdollinen mekanismi on että vatsakalvon tai esimerkiksi peräsuolen limakalvo muuntuu endometriumin kaltaiseksi limakalvoksi.
Diagnoosi
Endometrioosia on syytä epäillä, kun alavatsakivut liittyvät kuukautisiin, ne tulevat sykleissä ja muutenkin liittyvät oirekirjoon. Diagnoosin määrittämiseksi lääkärin on syytä tehdä gynekologinen sisätutkimus. Tutkimuksessa esiintyy pesäkkeiden paikan mukaan kipua kohdun takapinnalla tai munasarjoissa, sekä samalla voi nähdä ja tuntea sinertäviä pesäkkeitä ja nystyröitä emättimessä.
Munasarjojen endometrioosikystat nähdään ultraäänellä, jos ne ovat tarpeeksi kookkaat. Varsinainen diagnoosi varmistetaan laparoskopiassa eli vatsaontelontähystyksellä, jossa pikkuinen kamera viedään viillon kautta vatsaonteloon. Tällöin varsinaiset pesäkkeet nähdään suoraan ja niistä voidaan ottaa näytteitä tai poistaa kokonaan. Jos pesäkkeiden arvellaan olevan suolessa tai virtsaputkessa ja ne voidaan nähdä virtsarakon- tai suolentähystyksellä.
Hoito ja seuranta
Ensisijaisina lääkkeinä lievimmissä tapauksissa käytetään tulehduskipulääkkeitä, jotka yhdistettynä yhdistelmäehkäisypillereihin harventavat kuukautisvuotojen määrän 2-4 kertaan vuodessa. Muita mahdollisia lääkehoitoja ovat progestiinien eli keltarauhashormonijohdannaisten jatkuva käyttö usean kuukauden ajan, jolloin kuukautiset puuttuvat ja kivut lievittyvät. Toisenlaisilla lääkkeillä voidaan myös aiheuttaa vaihdevuosia vastaava tila, jolloin elimistön estrogeenitasot ovat matalat.
Lääkehoitoja ei voi käyttää niille naisille, jotka yrittävät saada lapsia, koska ne estävät raskaaksi tulemisen. Vaikeimmissa endometrioositapauksissa leikkaushoito voi olla hyödyllinen. Eritoten naisilla, jotka ovat perustamassa perhettä, on leikkaushoito aiheellinen, sillä se lievittää kipuja poistamalla pesäkkeitä ja kiinnikkeitä, sekä samalla lisätä mahdollisuutta tulla raskaaksi. Raskaudesta on myös se hyöty, että se lievittää kipuja ja jopa lopettaa lievissä tapauksissa oireet kokonaan..
Jos endometrioosi on jo tehnyt tuhoja vaikeuttaen raskaaksi tulemista, on koeputkihedelmöitys usein ainoa vaihtoehto. Joskus endometrioosipesäkkeet arpeutuvat ja parantuvat täysin itsestään.
Yleisyys
Endometrioosi on varsin yleinen sairaus, joka koskee noin 10:ä prosenttia lisääntymiskykyisistä naisista. Vajaalla 50 prosentilla heistä on ongelmia lapsettomuuden kanssa ja kaikista lapsettomuuden takia hoitoa saavista he muodostavat noin 25 prosenttia.
Perinnöllisyys
Jos sisarusten kesken yhdeltä tavataan endometrioosia, myös on toisella seitsemänkertainen riski sairastua samaan tautiin.
Ennuste
Endometrioosilla on jonkin verran yhteyttä muihin immunologisiin sairauksiin, mutta näillä ei ole merkitystä ihmisen odotettuun elinikään.
Lähteet
Härkki P, 2006, Endometrioosi. Duodecim: 2006;122(15):1869-70
Hä Endometrium on kohdun sisäpintaa verhoava limakalvo, joka hormonien säätelemänä kuukautiskierron eri vaiheissa muuttuu ja kuukautisvuodossa poistuu vuodon mukana. Endometrioosi tarkoittaa endometriumin kaltaisen kudoksen esiintymistä muualla kuin kohdussa. Näitä limakalvopesäkkeitä esiintyy yleisimmin vatsakalvossa, munasarjoissa, virtsarakossa, välilihan alueella tai suolessa.
Endometrioosissa eli kohdun limakalvon pesäkesirottumataudissa on yleensä erittäin ankarat kuukautiskivut. Munasarjoissa tai vatsaontelossa oleva ylimääräinen kohdun limakalvo paksuuntuu samalla tavoin kuten tavallinen endometrium. Tämä aiheuttaa painetta kyseisiin elimiin ja erittäin ankaraa kipua. Kuten kohdussakin, myös näistä limakalvopesäkkeistä tapahtuu vuotoa, mutta väärässä paikassa sijaitsevasta pesäkkeestä vuoto ei pääse poistumaan, jolloin se pakkaantuu ruumiinonteloihin.
Onteloihin pakkaantuva veri saa aikaan ärsytystä ja tulehdusreaktion. Ärsytys saa aikaan kiinnikkeiden muodostumisen. Elimiä toisiinsa liimaavien kiinnikkeiden muodostuminen esimerkiksi munasarjoihin vaikeuttaa munasolun irtoamista ja voi aiheuttaa lapsettomuutta. Vaikka kyseessä on yleinen tauti, varsinaista syytä endometrioosille ei tiedetä.
Oireet
Endometrioosista kärsivillä tavallisin oire on ankarat kuukautiskivut, jotka alkavat muutama päivä ennen kuukautisvuotoa, kipua voi esiintyä eri kohdissa ruumista, mutta useimmiten ne kohdistuvat lantion alueelle. Kipu vai myös esiintyä yhdynnän aikana, ulostaessa tai virtsatessa tai tärinäkipuna kun esimerkiksi pyöräilee mukulakivikadulla. Jos limakalvopesäke sijaitsee peräsuolessa, voi kuukautisten aikana tulla verta vuotona peräsuolesta tai ulosteiden mukana. Kuukautisiin voi liittyä myös vuotohäiriöitä.
Endometrioosipesäkkeet voivat myös muodostaa kystia munasarjoihin. Osittain tämän ja kiinnikkeiden muodostumisen johdosta endometrioosia sairastavilla naisilla esiintyy enemmän lapsettomuutta. Koska kyseessä on estrogeeniriippuvainen tauti, oireita esiintyy vain lisääntymisikäisillä e naisilla. Vaihdevuosien jälkeen endometrioosioireet loppuvat kuukautisten myötä.
Aiheuttaja
Endometrioosi-tauti on monen yksittäisen tekijän summa. Elimistön normaali puolustusmekanismi on endometrioosipotilailla häiriintynyt, mikä edesauttaa sitä, että kohdusta muualle siirtyneet endometrioosipesäkkeet jäävät eloon. Toisaalta, tiedetään myös että kyseessä on monimutkainen tasapainohäiriö sukupuolihormonien tuotannossa. Endometrioosi voi aiheuttaa oireita jo nuorilla tytöillä.
Kohdun limakalvon kulkeutumisen kohtuontelon ulkopuolelle on arvioitu tapahtuvan kuukautisvuodon aikana, jolloin osa vuodosta tapahtuu ylöspäin munatorvien kautta vatsakalvolle. Tällainen vuoto on varsin yleistä, mutta pesäkkeiden muodostuminen tapahtuu heille, joilla elimistön puolustusmekanismi on mahdollisesti häiriintynyt. Toinen mahdollinen mekanismi on että vatsakalvon tai esimerkiksi peräsuolen limakalvo muuntuu endometriumin kaltaiseksi limakalvoksi.
Diagnoosi
Endometrioosia on syytä epäillä, kun alavatsakivut liittyvät kuukautisiin, ne tulevat sykleissä ja muutenkin liittyvät oirekirjoon. Diagnoosin määrittämiseksi lääkärin on syytä tehdä gynekologinen sisätutkimus. Tutkimuksessa esiintyy pesäkkeiden paikan mukaan kipua kohdun takapinnalla tai munasarjoissa, sekä samalla voi nähdä ja tuntea sinertäviä pesäkkeitä ja nystyröitä emättimessä.
Munasarjojen endometrioosikystat nähdään ultraäänellä, jos ne ovat tarpeeksi kookkaat. Varsinainen diagnoosi varmistetaan laparoskopiassa eli vatsaontelontähystyksellä, jossa pikkuinen kamera viedään viillon kautta vatsaonteloon. Tällöin varsinaiset pesäkkeet nähdään suoraan ja niistä voidaan ottaa näytteitä tai poistaa kokonaan. Jos pesäkkeiden arvellaan olevan suolessa tai virtsaputkessa ja ne voidaan nähdä virtsarakon- tai suolentähystyksellä.
Hoito ja seuranta
Ensisijaisina lääkkeinä lievimmissä tapauksissa käytetään tulehduskipulääkkeitä, jotka yhdistettynä yhdistelmäehkäisypillereihin harventavat kuukautisvuotojen määrän 2-4 kertaan vuodessa. Muita mahdollisia lääkehoitoja ovat progestiinien eli keltarauhashormonijohdannaisten jatkuva käyttö usean kuukauden ajan, jolloin kuukautiset puuttuvat ja kivut lievittyvät. Toisenlaisilla lääkkeillä voidaan myös aiheuttaa vaihdevuosia vastaava tila, jolloin elimistön estrogeenitasot ovat matalat.
Lääkehoitoja ei voi käyttää niille naisille, jotka yrittävät saada lapsia, koska ne estävät raskaaksi tulemisen. Vaikeimmissa endometrioositapauksissa leikkaushoito voi olla hyödyllinen. Eritoten naisilla, jotka ovat perustamassa perhettä, on leikkaushoito aiheellinen, sillä se lievittää kipuja poistamalla pesäkkeitä ja kiinnikkeitä, sekä samalla lisätä mahdollisuutta tulla raskaaksi. Raskaudesta on myös se hyöty, että se lievittää kipuja ja jopa lopettaa lievissä tapauksissa oireet kokonaan..
Jos endometrioosi on jo tehnyt tuhoja vaikeuttaen raskaaksi tulemista, on koeputkihedelmöitys usein ainoa vaihtoehto. Joskus endometrioosipesäkkeet arpeutuvat ja parantuvat täysin itsestään.
Yleisyys
Endometrioosi on varsin yleinen sairaus, joka koskee noin 10:ä prosenttia lisääntymiskykyisistä naisista. Vajaalla 50 prosentilla heistä on ongelmia lapsettomuuden kanssa ja kaikista lapsettomuuden takia hoitoa saavista he muodostavat noin 25 prosenttia.
Perinnöllisyys
Jos sisarusten kesken yhdeltä tavataan endometrioosia, myös on toisella seitsemänkertainen riski sairastua samaan tautiin.
Ennuste
Endometrioosilla on jonkin verran yhteyttä muihin immunologisiin sairauksiin, mutta näillä ei ole merkitystä ihmisen odotettuun elinikään.
Lähteet
Härkki P, 2006, Endometrioosi. Duodecim: 2006;122(15):1869-70
Härkki P & Heiskanen K, 2005, Murrosikäisten tyttöjen toistuvat vatsakivut - gynekologinen vai muu ongelma? Duodecim: 2005;121(17):1889-98
Kirkinen P, 2002, Endometrioosipotilaiden lisääntynyt taipumus muihin sairauksiin. Lääkärilehti: 2002;57(45):4596 Endometrioosiyhdistys ry, http://www.endometrioosiyhdistys.fi
Lisätietoa
rkki P & Heiskanen K, 2005, Murrosikäisten tyttöjen toistuvat vatsakivut - gynekologinen vai muu ongelma? Duodecim: 2005;121(17):1889-98
Kirkinen P, 2002, Endometrioosipotilaiden lisääntynyt taipumus muihin sairauksiin. Lääkärilehti: 2002;57(45):4596 Endometrioosiyhdistys ry, http://www.endometrioosiyhdistys.fi
Lisätietoa
![]() |
![]() |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||