Kuukautiskivuilla tarkoitetaan toistuvasti kuukautisiin liittyviä kipuoireita. Kuukautiskivut voivat olla primaarisia tai sekundaarisia. Primaarisista kuukautiskivuista puhutaan silloin, kun kuukautiset ovat olleen kivuliaat niiden alkamisesta lähtien tai kipuoireet ovat ilmenneet vuoden kuluessa kuukautisten alkamisesta. Sekundaarisissa kuukautiskivuissa puolestaan aiemmin kivuttomat kuukautiset muuttuvat myöhemmin kivuliaiksi.
Suurimmalla osalla naisista kuukautisvuotoon liittyy kipuoireita. Nuorista naisista kuukautiskipuja ilmenee noin puolella ja noin 10 %:lla kuukautiskivut ovat niin voimakkaita, että ne rajoittavat normaalia elämää osan aikaa kuukaudesta. Valtaosalla kipuoireet eivät kuitenkaan merkittävästi rajoita tai häiritse normaalielämää.
Kuukautiskivuissa kohtu supistelee kivuliaasti. Kivuliaisiin kuukautisiin liittyvät oireet voivat alkaa muutamia tunteja tai päiviä ennen vuodon alkamista ja kestää vuodon alkuvaiheen ajan. Oireilu saattaa kuitenkin jatkua koko vuodon ajan.
Lääkehoito perustuu pitkälti kipulääkkeiden ja ehkäisypillereiden käyttöön. Lääkitys vähentää kohdun supistelua sekä vähentää kipua, eli suurimmalle osalle kivusta kärsivistä saadaan merkittävä helpotus oireisiin.
Primaariset kuukautiskivut
Primaarisissa kuukautiskivuissa kivun taustalla ei ole löydettävissä rakenteellista syytä tai sairautta, joka aiheuttaisi kuukautiskivut. Tarkkaa syytä kuukautiskipujen taustalla olevista prosesseista ei tunneta. Syynä pidetään juuri ennen vuodon alkua elimistössä tapahtuvia hormonaalisia muutoksia, jotka herkistävät kohdun vuodon aikana erittyville kivun välittäjäaineille. Välittäjäaineet eli prostaglandiinit lisäävät kohdun supistelua ja herkistävät elimistöä kipuaistimukselle.
Ensimmäisen lapsen syntymä voi helpottaa oirehdintaa merkittävästi.
Oireet
Kivuliaisiin kuukautisiin liittyvät oireet alkavat tavallisesti juuri ennen vuodon alkamista. Tavallisimmat oireet primaarisissa kuukautiskivuissa ovat kipuoireita, kouristuksenomaisia alavatsakipuja, selkäsärkyä ja joskus kipusäteilyä nivusiin ja reisiin. Muina oireina voi olla supistuksia, pahoinvointia, huimausta, oksentelua, ripulia ja päänsärkyä. Kuukautiskipuihin voi liittyä myös sydämen tykyttelyä, vapinaa ja ahdistuneisuutta. Kivut kestävät yleensä 12-24 tuntia, joskus pidempään. Useimmilla oireiden kesto on kuitenkin alle 15 tuntia.
Diagnoosi
Diagnoosi on yleensä potilaan antaman kuvauksen perusteella selvä. Joskus nuorilla tytöillä on ennen kuukautisten alkamista säännöllisiä, ajoittaisia alavatsakipuja, jotka voivat ennakoida alkamassa olevaa kuukautistoimintaa. Gynekologisessa tutkimuksessa löydös on yleensä normaali ja laboratoriotutkimuksia diagnoosin tekemiseen ei tarvita.
Hoito
Kivuliaat kuukautiset ovat sinänsä vaaraton vaiva ja oireiden taustalla ei ole normaalisti mitään rakenteellisia vikoja. Kivuliaat kuukautiset eivät aiheuta lapsettomuutta, eivätkä ne myöskään liity lapsettomuuteen. Lieväoireisissa kuukautiskivuissa lääkehoitoa ei välttämättä tarvita.
Kuitenkin kuukautiskivut voivat pahimmillaan jopa pitää sängyn pohjalla päivän tai pari ja kivuliaammassa tilanteessa suositellaankin tulehduskipulääkkeitä (NSAID). Useiden tulehduskipulääkkeiden on tutkimuksissa havaittu sopivan kuukautiskipujen hoitoon ja tutkimustietoa onkin mm. naprokseenista, ibuprofeenista, mefenaamihaposta ja aspiriinista. Myös diklofenaakkia , tolfenaamihappoa ja ketoprofeenia on käytetty. Vaikka tulehduskipulääkkeiden tehossa ei pitäisi olla eroja, käytännössä kuitenkin yksilöllisiä eroja potilaiden välillä on ja eri lääkkeitä kannattaa kokeilla, ei kuitenkaan saman oirejakson aikana. Hoito kannattaa aloittaa ensimmäisten oireiden ilmetessä ja sitä tulee jatkaa 1-3 päivää eli oireiden kestoajan.
Jos kipulääkkeet eivät tuo riittävästi helpotusta tai niiden käyttöön liittyy liikaa sivuvaikutuksia, voidaan kivuliaiden kuukautisten hoidossa käyttää yhdistelmäehkäisytabletteja. Ehkäisytabletit ovat hyvä valinta erityisesti silloin, kun samanaikaisesti tarvitaan ehkäisyä. Yhdistelmävalmisteet estävät munasolun irtoamisen sekä ohentavat kohdun limakalvoa ja vähentävät sen kipuvälittäjäaineiden tuotantoa. Ne tekevät kohdun myös vähemmän herkäksi kipuvälittäjäaineiden vaikutukselle. Toisinaan hoitotehon parantamiseksi on syytä yhdistää tulehduskipulääkehoito ja e-pillerit.
Minipillereistä ei ole apua kivuliaisiin kuukautisiin. Kuparikierukka lisää
joskus kuukautisvuotoa ja siksi myös kipujen määrää. Hormonikierukalla on päinvastainen vaikutus eli se selvästi
vähentää sekä vuotoa että kipuja.
Jos lääkkeitä ei pysty tai halua käyttää, akupunktiohoidosta ja ihon läpi tapahtuvasta, nopeataajuisesta sähköärsytyshoidosta (TENS) hyötyy osa potilaista.
Sekundaariset kuukautiskivut
Tarkoittaa aiemmin kivuttomien kuukautisten muuttumista kivuliaiksi. Taustalla voi olla kohdun sairauksia, kuten esimerkiksi endometrioosi (kohdun limakalvon kaltaisen kudoksen esiintyminen vatsaontelon puolella), kohdun lihaskasvain eli myooma tai kohdun adenomyoosi, joka on todennäköisesti endometrioosin sukulaistauti. Myös toistuvat gynekologiset tulehdukset voivat johtaa kuukautisten muuttumiseen kivuliaiksi.
Oireet
Oireet saattavat alkaa jo päiviä ennen
kuukautisvuotoa ja kestävät koko vuodon ajan. Kipuoireet kohdistuvat alaselkään
ja alavatsalle, myös virtsaaminen ja ulostaminen voivat aiheuttaa kipua.
Kipuoireet voivat myös lisääntyä vähitellen ajan kuluessa.
Diagnoosi
Diagnoosi perustuu potilaan kertomaan ja gynekologiseen tutkimukseen. Lisätutkimuksina lääkärin arvion mukaan voivat olla tulehdusarvojen, klamydianäytteen ja PAPA -näytteen tutkiminen. Jatkotutkimukset mietitään tapauskohtaisesti.
Hoito
Jos sekundaarisesti kivuliaisiin kuukautisiin
löytyy jokin syy, tehokkainta on poistaa oireen aiheuttaja. Tästä syystä
sekundaarisissa kuukautiskivuissa syyn selvittely on tärkeää.
Jos kuukautiset ovat muuttuneet kivuliaiksi kierukan asettamisen jälkeen, on
syytä keskustella lääkärin kanssa mahdollisesta kierukan poistamisesta.
Tulehduskipulääkkeet tehoavat myös sekundaarisessa dysmenorreassa, joskaan eivät aivan yhtä tehokkaasti kuin
primaarisessa dysmenorreassa. Ne vähentävät vuodon määrää ja sitä kautta voivat
vaikuttaa kipuja vähentävästi.
Endometrioosia hoidetaan yleensä kipulääkkeillä, e-pillereillä,
keltarauhashormonivalmisteilla tai leikkauksella.
Adenomyoosiin ainoa tehokas hoito on leikkaus eli kohdunpoisto.
Lisätietoa
Kivuliaat kuukautiset -potilasohje
Lääkärikirja: Endometrioosi
Linkkejä
Kivuliaat kuukautiset - ReutersHealth (eng)
Yleistä naisten terveydestä - MedlinePlus (eng)
Kirjallisuutta
G Guzinski: Gynecologic Pain. Kirjassa J Bonica Managament of Pain
M Proctor et al. Transcutaneous electrical nerve stimulation and acupuncture for primary dysmenorrhoea. The Cochrane Library 2003. 1.
Yleislääkärin käsikirja: 2001. Kuukautiskivut
Vainio A. Synnytyskipu. Kirjassa: Kipu. 1993 Kustannus Oy Duodecim
Lääkärikirja: Kuukautiskivut-tekstin ovat kirjoittaneet:
Ari-Matti Huotari, anestesiologian erikoislääkäri, kivunhoidon erityispätevyys ja
Mervi Päkkilä, naistentautien erikoislääkäri
Tarkastajalääkäri on tarkistanut artikkelin sisällön 15.7.2010.
