Migreeni

Migreeni

Julkaistu 01.06.2006
Päivitetty 30.07.2008

Potilasohje

Migreeni on yleinen sairaus, sillä noin joka 10. länsimaalainen sairastaa migreeniä. Naisilla migreeni on yleisempää, koska vain noin joka 20. mies sairastaa migreeniä. Migreenin taustalla on vahva perinnöllisyys. Migreenikohtausten esiintymistiheys ja vaikeusaste vaihtelevat.

Migreenikohtaus voidaan jakaa neljään vaiheeseen

Kaikki migreenipotilaat eivät koe kaikkia neljää vaihetta kohtauksen aikana.

1. Ennakkovaihe: Kestää tunneista päiviin, oireina esim. väsymystä, mielialan muutokset, haukottelu, makean himo.

2. Auravaihe: Näköhäiriöitä; kirkasreunainen näkökenttäpuutos, sahalaitainen, harmaa tai kirkas alue sekä puutuminen, puheenhäiriö, halvausoire. Päänsärky seuraa 5-60 minuutin kuluttua.

3. Päänsärkyvaihe: Jyskyttävää, yleensä toispuoleista, kohtalaista tai kovaa särkyä, jota fyysinen rasitus pahentaa. Lisäksi oireena voi olla pahoinvointia ja oksentelua. Päänsärky kestää 4 tunnista 2-3 vuorokauteen.

4. Helpottumisvaihe: Vaihe, jonka aikana oireet helpottuvat, mutta täysi toimintakyky ei ole vielä palautunut.

Omahoito

Tarkkaile mitkä asiat toimivat sinun tapauksessasi ns. laukaisevina tekijöinä. Herkkyys näille aineille/asioille vaihtelee, kuten myös altistumismäärä. Migreenikohtauksille altistavat mm. stressi, kuukautiset, voimakkaat hajut, tietyt ruoka-aineet, alkoholi, lämpötilan muutokset, unen puute ja kirkas valo.

Elämäntapamuutoksilla voit vaikuttaa osaan laukaisevista tekijöistä. Säännölliset elämäntavat ruokailuineen, riittävä uni sekä stressin välttäminen voivat vähentää migreenikohtauksia. Muutokset päivärytmissä voivat toimia myös laukaisevina tekijöinä, huomioi tämä varsinkin jos kohtaukset tulevat yleensä lomalla tai viikonloppuisin. Oireisiin voi kokeilla myös erilaisia rentouttamisharjoitteita. Voit halutessasi liittyä paikalliseen migreeniyhdistykseen saadaksesi lisätietoa. Tällöin voit keskustella myös muiden migreenipotilaiden kanssa omahoidon keinoista.

Milloin lääkäriin?

Migreenin hoito voidaan jakaa kohtauksen hoitoon ja ennaltaehkäisevään hoitoon. Oireiden luonteesta riippuen hoitomuoto valitaan lääkärin kanssa.
Kohtaushoidossa on käytetty perinteisesti tulehduskipulääkkeitä. Tehokkaimpia migreenlääkkeitä ovat triptaanit, joita on tarjolla useina erilaisina annostelumuotoina. Keskustele lääkärisi kanssa, mikä valmiste sopii sinulle parhaiten. Aiemmin käytössä olleiden ergotamiinijohdoksien käyttö migreenikohtausten hoidossa on vähentynyt nopeasti sivuvaikutusriskien vuoksi.

Migreenikohtauksen estämisessä on tärkeää pyrkiä säännölliseen unirytmiin ja ruokailuihin sekä välttämään kohtauksia laukaisevia tekijöitä. Jos migreenikohtauksia on useita kuukaudessa, harkitaan kohtauksia ehkäisevää lääkehoitoa, jossa valintoina voivat lääkärin harkinnan mukaan olla esimerkiksi sydänsairauksissakin käytettävät beetasalpaajat ja eräät hermoperäisen kivun hoidossa käytettävät valmisteet kuten masennuskipulääkkeet (tavallisimmin amitriptyliini) ja tietyissä tilanteissa myös epilepsialääkkeet.

Lääkärissä on hyvä käydä, mikäli et ole kertaakaan keskustellut päänsärystäsi lääkärisi kanssa. Myös silloin, kun päänsärky aiheuttaa huomattavaa haittaa ja sinulla on pahoinvointia, lääkitys ei ole riittävä tai joudut luopumaan harrastuksista, sosiaalisista suhteista tai työstä, on syytä keskustella lääkärin kanssa. Päänsärkysi diagnoosia ja arviointia helpottaa huomattavasti, jos pystyt kuvailemaan päänsärkyäsi tarkasti. Tätä varten voit ennen vastaanotolle menoa täyttää MIDAS-kaavake ja pitää parin viikon ajalta päänsärkypäiväkirjaa.

Omalääkärin ohjeet

Lisätietoa aiheesta

Lääkärikirja: Migreeni - Poliklinikka.fi

Päänsärkypäiväkirja (pdf)
Suomen Migreeniyhdistys
Sarjoittainen päänsärky
MIDAS -kysely, (eng)
MIDAS -kysely, (pdf)
Lataa MIDAS -kysely koneellesi

Kirjaudu