
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
RannekanavaoireyhtymäJulkaistu 13.05.2006
Päivitetty 07.01.2011 Potilasohje
Tällöin paine rannekanavassa kasvaa ja pitkittyneenä kohonnut paine aiheuttaa hermon rakennevaurion.
Oireet
Tyypillisesti kädessä on voimattomuutta, turtuneisuutta, tunnonpuutoksia ja joskus kipua ranteessa tai kädessä. Oireet tuntuvat tavallisimmin etusormessa ja keskisormessa. Diagnoosi tehdään lähes aina hermoratatutkimuksella (enmg, mediracer jne.).
Hoito
Yleensä, jos oirehdinta on ollut lyhytaikaista ja lievää, riittää tieto vaivan luonteesta. Turhaa ranteen liikuttelua tulee välttää, sillä se saattaa vain pahentaa puutumisoirehdintaa ja kipuilua.
Hoitona voidaan käyttää ranteen tai ranteiden tukemista tähän tarkoitukseen tehdyllä lastalla joko yöksi tai koko päiväksi, joka on usein tehokkaampaa. Tilapäisenä apuna voidaan myös käyttää paikallisia kortikosteroidiruiskeita, jotka vähentävät turvotusta.
Jos oireet ovat kuitenkin voimakkaat ja kipu sietämätöntä joudutaan leikkauksessa vapauttamaan hermo pinteestä vähentämällä rannekanavan sisäistä painetta.
Milloin lääkäriin?
Lääkärin tutkittavaksi on syytä lähteä, kun kädet puutuvat tai väsyvät epätavallisen helposti etenkin pitkään kestäneen staattisen käden liikuttelun aikana. Pitkäaikaisempi oireilu johtaa ranteen ja käden alueen lihasten pienentymiseen ja heikentymiseen.
Lääkäriin menoa ei pidä viivytellä, sillä jos hermo on ehtinyt vaurioitua, ei vaiva leikkauksetta parane.
Omalääkärin ohjeet
Lisätietoa aiheesta
Lääkärikirja: Rannekanavasyndrooma - Poliklinikka.fi
Tarkastajalääkäri on tarkistanut artikkelin sisällön 4.8.2010.
![]() |
![]() |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||