Selkää särkee, mikä avuksi?

Melkein kaikki suomalaiset kärsivät selkäkivuista jossain elämänvaiheessa. Suurin osa selkäkivuista paranee onneksi itsestään, mutta osalla kipu pitkittyy ja voi invalidisoida elämää.

Selkäkipuun liittyy tavallisimmin lihasten jännitystila. Tällöin lihakset jännittyvät lannerangan ympärillä "suojellen" rankaa lisävammoilta. Yleensä syynä on venähdys. Akuutiksi alaselkäkivuksi sanotaan alle kuusi viikkoa kestävää kipua, pitkittyväksi selkäkivuksi 6-12 viikkoa ja krooniseksi selkäkipu luokitellaan kivun kestäessä yli 12 viikkoa.

Monet tekijät altistavat selkäsärylle, esimerkiksi istumatyö, huono lihaskunto, vammat, väärät nostotavat, tupakointi ja rakennepoikkeavuudet selässä. Kun selkä- ja vatsalihasten lihaskunto on heikko, niin pienikin selän rasitus voi johtaa selän kipuiluun.

Selkäkivun tutkiminen

Tärkein selkäkivun perustutkimus on lääkärin suorittama kliininen tutkimus. Potilaan antamat esitiedot ovat erittäin tärkeitä, koska näiden tietojen perusteella lääkäri voi arvioida hyvin pitkälle selkäkivun syyn. Erilaisilla kliinisillä testeillä lääkäri voi vielä tarkentaa arviotaan tilanteesta. Vain pieni osa selkäkivuista vaatii jatkotutkimuksia.

Röntgenkuvassa näkyy pääasiassa vain luusto, kuvaus on aiheellinen mm. jos epäillään murtumaa tai rangan rakennepoikkeavuuksia. Tarvittaessa muina lisätutkimuksina voidaan käyttää laboratorio-, ENMG-, tietokonetomografia- tai magneettitutkimusta.

Liiku kivun rajoissa

Vuodelepoa ei suositella selkävaivoista kärsivälle. Selkäkipuinen voi jatkaa tavanomaisia päivittäisiä toimintojaan, mikäli se on vain mahdollista. Kova selkäkipu voi pakottaa selkävaivoista kärsivän joksikin ajaksi lepoon, mutta liikkuminen pitäisi aloittaa mahdollisimman pian kivun sallimissa rajoissa.

Selkäkivun hoitoon käytetään yleisimmin tulehduskipulääkkeitä, koska selkäkivuissa on yleensä mukana tulehdusreaktio. Tämän takia nykyään suositellaan tulehduskipulääkitystä riittävän suurella annoksella. Tulehduskipulääkettä suositellaan otettavaksi kuurina muutamasta päivästä kahteen viikkoon. Eri valmisteiden yhtäaikaisesta käytöstä ei ole hyötyä, mahdolliset sivuvaikutukset vain lisääntyvät. Lisäksi kivun hoitoon voidaan käyttää lihaksia rentouttavia lääkkeitä ja fysioterapeuttisia hoitoja.

Pitkittyneissä selkäkiputilanteissa käytetään myös lääkkeitä, jotka nostavat kipukynnystä. Voimakkaita kipulääkkeitä ei käytetä tavallisen selkäkivun hoitoon.

Pitkällä aikavälillä tärkein tekijä selkäsäryn hoidossa ja ehkäisyssä on lihaskunnon ylläpito ja parantaminen. Oireiden ennaltaehkäisijänä hyvä työ- ja muu ergonomia ovat erittäin tärkeitä. Kirurgisista leikkauksista ns. välilevyleikkaukset ovat kaikkein yleisimpiä. Manipulaatiohoito tai fysikaalinen hoito saattaa lyhentää selkäkivun kestoa, lisäksi selän omaehtoiseen kuntouttamiseen saa ohjeistusta esimerkiksi fysioterapeuteilta.

Näiden oireiden takia lääkäriin

Mikäli kipu pitkittyy, säteilee jalkaan ja jalassa heikkoutta/tunnottomuutta tai jos kipulääkkeet eivät auta, ovat myös syitä hakeutua lääkäriin.

Päivystykseen pitää hakeutua, mikäli selkäkipuun liittyen virtsaaminen ei onnistu tai uloste karkaa, kipu muuttuu sietämättömäksi tai jalka pettää alta/menee tunnottomaksi.

Lue lisää

Lääkärikirja: Välilevyn pullistuma

Lääkärikirja: Tupakointi

Potilasohje: Selkäkipu, äkillinen

Artikkeli: 10 askelta kauemmas selkäkivusta

Artikkeli: Akuutin eli äkillisen kivun hoito (selkäkipu)

Artikkeli: Alaselkäkipu

Artikkeli: Miksi alaselkä pettää?

Artikkeli: Selkä- ja vatsalihakset kuntoon

Artikkeli: Selkäleikkaukseen vai ei

Lue myös lääkärin vastauksia kysymyksiin selkäkivusta

Keskustele kivusta

Hae lisää tietoa selkäkivusta