Ikäihminen ja masennus

Ihmisen ikääntyessä väsyminen, erilaiset kivut ja sairauksien oireet lisääntyvät. Vanhenevan mielenterveys voi myös horjua samalla tavalla kuin nuoremmilla. Lisäksi on yleistä, että ruumiillinen sairaus voi aiheuttaa psyykkisiä oireita.

Tutkimusten mukaan 15–30 % eläkeikäisistä kärsii jostakin mielenterveyden häiriöstä, yleisimmin masennuksesta. Se puhkeaa yleensä stressaavan tai surua aiheuttavan elämänkriisin yhteydessä.

Vanhuksen masennus ilmenee kuten nuoremmillakin - mielialan laskuna, haluttomuutena ja mielihyvän kokemisen menetyksenä. Lisäksi vanhuksen depressiossa voi olla tiettyjä seuraavanlaisia erityispiirteitä:

Toimintakyky heikentyy

Depressio voi johtaa ruokahalun vähenemiseen, syömisongelmiin ja aliravitsemukseen. Aliravitsemuksen suhteen riskiryhmässä ovat yksin asuvat ja leskimiehet.

Depressioon liittyvä pessimismi ja epätoivo voi aiheuttaa pelkoa rahojen loppumisesta eikä vanhus raski ostaa ruokaa. Vaikeissa tapauksissa syömättömyyden taustalla voi olla nälkälakko, joka johtuu halusta kuolla.

Vanhuus on sen tosiasian tunnustamista, että oma toimintakyky hidastuu ja heikkenee. Kun ei enää voi toimia niin hyvin ja ripeästi, kuin haluaisi tai oma ihanne on, voi masennus puhjeta. Ruumiillisen toimintakyvyn lasku on helposti yhteydessä siihen, että vanhus voi jättäytyä pois myös sosiaalisista masennusta ehkäisevistä toiminnoista ja tärkeistä ihmissuhteistaan. Eristäytyminen pahentaa depressiota entisestään.

Masentunut vanhus kärsii usein oireista, jotka muistuttavat dementiaa, mutta oireet johtuvat depressiosta eivätkä elimellisestä aivosairaudesta. Siksi tilaa kutsutaan pseudo-, eli näennäisdementiaksi. Näitä ovat unohtelu, ”valikoiva” muistivaikeus, arkitoimien laiminlyönti, motivaation puute, kyllästyminen ja tylsä olo. Pseudodementian erottaminen dementiasta voi vaatia aivojen kuvantamistutkimuksen.

Muutokset mielialassa

Vanhuksen masennus ei välttämättä ole uupumusta ja lamaa, vaan se voi ilmetä myös pelkona, vihana ja raivona, jolloin levottomuus ja kiihtyneisyys hallitsevat oireistoa. Vanhus valittaa tuskaista oloa ja on fyysisesti levoton ja ahdistunut. Taustalla oleva masennus jää huomaamatta ja hoitamatta etenkin silloin, jos levottomuuteen liittyy liiallista päihteiden käyttöä.

Vanhuksen depressio liittyy ruumiin sairauksiin ja masennus itsessään voi ilmetä kipuna tai muuna ruumiillisena oireena. Tilaa kutsutaan piilomasennukseksi. Vanhus ei tunnista masentunutta mielialaansa ja hän juuttuu erilaisiin ruumiillisiin oireisiinsa.

Pahetessaan tila voi muuttua todellisuudenvastaiseksi luulotaudiksi ja vanhus on vakuuttunut sairastavansa vakavaa tautia, vaikka diagnoosia ei ole tehtykään. Harhaluulot voivat olla myös epärealistista syyllisyyttä, syyllistämistä tai nihilismiä.

Jopa itsetuhoisuutta

Masentunut ikäihminen kokee usein itsensä kelvottomaksi ja silloin elämän merkitys häviää. Mitä vanhemmaksi elää, sitä useammin joutuu pohtimaan elämän rajallisuutta ja omaa kuolemaa.

Vakavassa depressiossa vanhus haluaa kuolla ja hän voi silloin yrittää itsemurhaa. Riski on suurin psykoottisessa masennuksessa, jossa henkilön todellisuudentaju on vääristynyt esim. itseä syyttävien harhaluulojen tai katastrofin pelon johdosta.

Lue aiheesta lisää

Lääkärikirja: Masennus

Artikkeli: Masennus ei aina näy päälle päin

Artikkeli: Miksei masennuksesta parane?

Harvard-julkaisu: Vanhusten masennuksen tunnistaminen ja hoito

Harvard-julkaisu: Vaihdevuosien masennus

Lue lääkärin vastauksia kysymyksiin

Masennuksesta

Keskustele

Masennuksesta