Raskauden ehkäisy

Raskauden ehkäisyn tarkoituksena on estää raskaaksi tuleminen. Ehkäisymenetelmiä on tarjolla useita, joista osa on hormonaalisia, osa mekaanisia ja osa on ns. luonnonmenetelmiä. Menetelmien teho vaihtelee suuresti. Tehokkaimpia ovat hormonaaliset sekä mekaaniset ehkäisymenetelmät, huonoimpia ajoitukseen perustuvat.

Menetelmät

Hormonaaliset menetelmät

Hormonaalisia ehkäisyvalmisteita on periaatteessa kahdenlaisia. Yhdistelmäehkäisyvalmiste sisältää kahta hormonia: estrogeenia (naissukuhormoni) ja progestiinia (keltarauhashormoni).

Yhdistelmävalmisteen teho perustuu siihen, että se estää munasolun irtoamisen. Keltarauhashormonivalmiste puolestaan sisältää nimensä mukaisesti vain keltarauhashormonia. Keltarauhashormoni saattaa estää munasolun irtoamisen, mutta ennen kaikkea se muuttaa kohdunkaulan limakalvon siittiöitä läpäisemättömäksi. Hormonit voidaan annostella joko suun, ihon tai emättimen limakalvon kautta.

Yhdistelmävalmisteista yleisimmin käytettyjä ovat suun kautta annosteltavat tabletit eli e-pillerit. Eri yhdistelmäpillereiden hormonimäärät ja ominaisuudet ovat hieman toisistaan poikkeavia, ja joskus sopivimman hormoniyhdistelmän löytäminen vaatii kokeilemista.

Emättimeen asetettava ehkäisyrengas sisältää estrogeenia ja progestiinia, jotka imeytyvät tasaisesti limakalvon läpi verenkiertoon estäen munasolun irtoamisen. Ehkäisyrengas on valmistettu taipuisasta, läpinäkyvästä muovista. Ehkäisyrengas asetetaan emättimeen kolmen viikon ajaksi kerrallaan. Sen jälkeen rengas poistetaan ja tyhjennysvuoto alkaa. Uusi ehkäisyrengas asetetaan viikon tauon jälkeen. Ehkäisyrengas sopii erityisen hyvin naisille, joilla on taipumusta e-pillerien unohteluun.

Ehkäisylaastari on myös yhdistelmävalmiste. Iholle kiinnitettävää laastaria käytetään viikko kerrallaan kolmen viikon ajan, jonka jälkeen pidetään viikon tauko. Taukoviikon aikana tulee vuoto. Laastarin kanssa voi saunoa ja uida, eikä se yleensä ärsytä ihoa.

Pelkkiä keltarauhasvalmisteita ovat suun kautta annosteltavat minipillerit, ihonalaiskudokseen asennettavat ehkäisykapselit sekä kohdunsisäinen hormonikierukka.

Minipillereitä käytettäessä on tärkeää muistaa ottaa pilleri joka päivä, mieluiten samaan kellonaikaan. Taukoviikkoa ei pidetä, ja kuukautiset tulevat periaatteessa normaalisti. Ihon alle asetettavat kapselit ja hormonikierukka erittävät progestiinia tasaisesti koko käyttöaikansa.

Mekaaniset menetelmät

Kondomin käyttöperiaatteena on estää siittiöiden pääsy munasolun luokse muodostamalla fyysinen este. Käytössä on myös kondomissa olevia kemikaaleja, jotka heikentävät siittiöiden toimintaa.

Ehkäisykierukka on t-kirjainta muistuttava esine, joka asetetaan kohtuonteloon. Kierukka voi olla joko kuparikierukka tai hormonikierukka. Kierukan teho perustuu siihen, että se muuttaa kohdun limakalvon sellaiseksi, ettei hedelmöittynyt munasolu pysty kiinnittymään siihen. Hormonikierukka erittää siis vielä lisäksi progestiinia, jolla on myös ehkäisytehoa.

Muita mekaanisia menetelmiä ovat pessaarit sekä ehkäisyvaahdot. Näiden käyttö on Suomessa melko vähäistä. Pessaari on kuppimainen esim. lateksista tai polyuretaanista valmistettu ehkäisin, joka asetetaan kohdun ulkosuulle esteeksi siittiöiden kululle. Usein pessaarin kanssa käytetään yhtäaikaisesti ehkäisyvaahtoa. Ehkäisyvaahto on emättimeen asetettavaa vaahtoa, joka on siittiöille haitallista. Siittiöiden jouduttua ehkäisyvaahdon kanssa tekemisiin, niiden kyky hedelmöittyä tuhoutuu.

Luonnonmenetelmät

Ajoitustekniikat perustuvat ovulaation eli munasolun irtoamisen ennustamiseen. Ajoitustekniikoissa on kaikissa sama vika: ne ovat parhaimmillaankin melkoisen epäluotettavia. Jotta ajoitusmenetelmää voisi käyttää, tulee kuukautiskierron olla säännöllinen, lisäksi tulee olla ymmärrys siitä, mitä missäkin vaiheessa naisen kuukautiskiertoa tapahtuu ja milloin hedelmöittyminen on mahdollista.

Synnyttämisen jälkeinen imettäminen käy myös ehkäisymenetelmästä, tosin epäluotettavasta. Noin 2 prosenttia säännöllisesti imettävistä äideistä tulee raskaaksi ennen kuukautisten alkamista, mutta heti kun lapselle aloitetaan imetyksen lisäksi lisäruoka, imetyksen ehkäisevä vaikutus laskee huomattavasti. Mikäli nainen ei halua tulla pian uudelleen raskaaksi, kannattaa ehkäisykysymys ottaa esille lääkärineuvolassa synnytyksen jälkitarkastuksen yhteydessä.

Sterilisaatio

Sterilisaatio on ehkäisymenetelmänä luotettavimpia. Lain mukaan sterilisaatio voidaan tehdä yli 30-vuotiaalle tai vähintään kolme lasta synnyttäneelle naiselle, tai erityisistä lääketieteellisistä syistä. Sterilisaatio tuhoaa munanjohtimet käytännössä pysyvästi, ja siksi sterilisaation purkuleikkauksia ei juurikaan tehdä. Jos nainen myöhemmin elämässä katuu sterilisaatiota ja toivoo lisää lapsia, turvaudutaan tavallisesti koeputkihedelmöitykseen. Miehen sterilisaatio on toimenpiteenä yksinkertainen ja se tehdään paikallispuudutuksessa. Mieheltä voidaan ottaa ennen sterilisaatiota spermaa talteen mahdollisia tulevia hedelmöityksiä varten.

Tehokkuus

Alla olevassa taulukossa vertaillaan eri ehkäisymuotojen tehokkuutta:

Sterilisaation muutaman prosentin kymmenyksen raskauslukemat selittynevät epäonnistuneella toimenpiteellä.

Haitat ja hyödyt

Ehkäisymenetelmiin liittyy erilaisia haittavaikutuksia sekä riskejä, toisaalta niihin voi liittyä myös positiivisia sivuvaikutuksia.

Yhdistelmä-e-pillereiden yleisimpiä haittavaikutuksia ovat mm. välivuodot, pahoinvointi sekä rintojen arkuus. Yleensä kyseiset haittavaikutukset pienenevät lääkkeen pitemmän käytön myötä.
Yhdistelmä-e-pillereihin on liitetty myös suurentunut riski sairastua verenkierron häiriöihin, kuten sydän- ja aivoverisuonien tukkeumat. Riski on korostuneempi tupakoivilla ja iäkkäämmillä e-pillerien käyttäjillä.

Mikäli lähisuvussa on laskimo- tai valtimoveritukos -taipumusta, tulee ennen pillereiden aloitusta selvittää, onko naisella perinnöllinen tukosriski (SPR:n hyytymistaipumusselvitys). Aurallinen migreeni on este yhdistelmäpillerien käytölle. Positiivisiakin vaikutuksia yhdistelmä-e-pillereihin liittyy: kuukautiskierron häiriöitä esiintyy selvästi vähemmän e-pillerien käyttäjillä ja lisäksi tietyt yhdistelmä-e-pillerivalmisteista tehoavat hyvin akneen. Pillerit saattavat myös hidastaa endometrioosin etenemistä. Mahdollisesti myös munasarjasyövän riski pienenee.

Minipillereiden haittavaikutuksia ovat mm. epäsäännölliset vuodot, joita esiintyy jopa puolella käyttäjistä, päänsäryt sekä painon nousu.

Ehkäisykapseleiden haittavaikutukset ja hyödyt ovat paljolti samat kuin minipillereiden.

Kuparikierukan yleisin haittavaikutus on voimistuneet kuukautiskivut sekä runsaampi kuukautisvuoto.

Ehkäisyrenkaasta vapautuu emättimen seinämän läpi jatkuvasti ja tasaisesti estrogeenia ja progestiinia (keltarauhashormonijohdannaista). Näin vältytään päivittäisiltä hormonipitoisuuksien vaihteluilta. NuvaRingin hormonimäärät ovat pienemmät kuin yhdistelmäehkäisytableteissa, minkä vuoksi sen siedettävyys on hyvä. NuvaRing ei vaikuta painoon, ja pienistä hormonimääristä huolimatta NuvaRingilla on erinomainen syklikontrolli. Etuna on tietenkin, että ehkäisytabletteja ei tarvitse muistaa ottaa päivittäin.

Hormonikierukan käyttäjillä kuukautisvuoto useimmiten vähenee. Hormonikierukkaa käytetään usein runsaan kuukautisvuodon hoitoon. 20 prosentilla kuukautisvuoto saattaa jopa loppua kokonaan. Tämä häiritsee joitakin kierukkaa käyttäviä, koska säännöllinen kuukautisvuoto antaa merkin siitä, että ei ole raskaana. Toisaalta on hyvin epätodennäköistä, että hormonikierukka pettäisi sillä sen ehkäisytehon on katsottu olevan yhtä hyvä kuin sterilisaation. Tavallisimmat syyt keskeyttämiseen ovat vuotohäiriöt, akne, päänsärky ja masentuneisuus. Sivuvaikutukset vähenevät yleensä kolmen ensimmäisen käyttökuukauden jälkeen. Etuina voi mainita varman ehkäisytehon viideksi vuodeksi, sopii käytettäväksi myös imetyksen aikana, suojaa hyvin kohdunulkoiselta raskaudelta, vähemmän hormonaalisia sivuvaikutuksia kuin e-pillereillä sekä sopii hyvin osana vaihdevuosien hormonihoitoa.

Kondomiin ei yleensä liity erityisempiä haittavaikutuksia. Latex-allergia voi aiheuttaa joillekin vaikeuksia käyttää latex-kondomia. Tärkein myönteinen sivuvaikutus mikä kondomiin liittyy, on sen kyky estää sukupuoliteitse tarttuvien tautien leviämistä. Kondomi on ainoa ehkäisymenetelmä, joka varmuudella suojaa sukupuoliteitse tarttuvilta sairauksilta.

Minkä ehkäisymenetelmän valitsisin?

Ehkäisymenetelmän valinta on yksilöllistä. Nuorille, terveille naisille (< 35 v) joilla on säännöllisen ehkäisyn tarve eikä laskimotukostaipumusta, suositellaan yleensä yhdistelmäpillereitä. Mikäli nainen on ylipainoinen, tupakoi ja on yli 35 vuotias, kannattaa yrittää miettiä muuta vaihtoehtoa kuin pillereitä. Kierukka ei yleensä ole hyvä ensisijainen ehkäisymenetelmä, varsinkaan sellaisille, jotka eivät ole vielä synnyttäneet. Minipilleritkään eivät yleensä ole ensisijainen hoitovaihtoehto. Yhdistelmäpillereitä voi yleensä käyttää noin 40-45 vuoteen asti, jos on terve eikä tupakoi. Tupakoivat ja yli 40-vuotiaat voivat käyttää e-pillereitä, mutta tällöin suositellaan sellaisia valmisteita joissa estrogeenina on luonnonmukaisempi estradiolivaleraatti. Kierukkaehkäisy soveltuu varttuneemmille naisille nuoria paremmin. Jos kuukautisvuoto on runsas, hormonikierukka voi olla hyvä vaihtoehto vaikka onkin melkoisesti kuparikierukkaa kalliimpi.

Hormonikapselit soveltuvat hyvin pitkäaikaiseen ehkäisyyn vanhemmille naisille. Nuorille ei kapseleita ensisijaisesti suositella. Ennen kapseleiden asetusta olisi hyvä käyttää 4-6 kuukautta minipillereitä. Mikäli nainen on minipillereihin tyytyväinen, toimivat kapselitkin todennäköisesti hyvin ja päinvastoin.

Kondomi on paras ehkäisymenetelmä, mikäli ehkäisyn tarve on ajoittaista ja etenkin jos suhteet ovat satunnaisia. Vain kondomi voi suojata sukupuolitaudeilta.

Pessaareiden ja ehkäisyvaahdon ehkäisyteho on huonompi kuin kondomin, eikä suojaa sukupuolitauteja vastaan ole.

Ajoitusehkäisyä ja keskeytettyä yhdyntää ei voi suositella ainoaksi ehkäisymenetelmäksi.

Jälkiehkäisy

Jälkiehkäisy eli katumuspilleri ei kuulu varsinaisesti ehkäisymenetelmiin vaan sitä käytetään, jos ehkäisy on pettänyt tai on ollut suojamattomassa yhdynnässä, eikä raskaus ole toivottavaa. Jälkiehkäisy perustuu korkeintaan 72 tuntia yhdynnän jälkeen otettuun lääkkeeseen joka useimmiten, mutta ei 100 prosenttisesti, estää hedelmöittymisen.

NorLevo-niminen valmiste on saatavilla ilman reseptiä yli 15-vuotiaille. Tabletti otetaan mahdollisimman pian, mielellään 12 tunnin aikana, viimeistään 72 tunnin sisällä. 12 tunnin sisällä otettaessa ehkäisyteho on yli 99 prosenttia. Katso lisää jälkiehkäisystä potilasohjeesta.

Sivuvaikutuksena voi olla pahoinvointia, joka kestää muutaman tunnin. Jos tabletin oton jälkeen oksennat kolmen tunnin sisällä, on hyvä hankkia uusi pakkaus ehkäisytehon varmistamiseksi.

Linkit

Ehkäisypilleri, paljon muutakin kuin ehkäisyä - Schering Oy
Naisten ehkäisy - ReutersHealth (eng)
Ehkäisy - MedlinePlus (eng)

Viitteet

Ylikorkala, Kauppila: Naistentaudit ja synnytykset, Duodecim
U.S. Preventive Services Task Force, Guidelines from Guide to Clinical Preventive Services, (Second Edition) 1996

Tarkastajalääkäri on tarkistanut artikkelin sisällön 15.7.2010.