Rekisteröidy käyttäjäksi!

Kirjaudu

Tervetunnus


Salasana




Unohditko salasanasi?
Tervetunnus on käyttäjätunnus, jota tarvitset Terve Media -lisäpalveluiden käyttämiseen. Tunnuksen rekisteröinti on maksutonta.

Tervetunnusta tarvitset mm. seuraavissa Terve Media -palveluissa:

» Poliklinikka.fi: Kysy lääkäriltä -palvelussa
» Huoltamo.com: mm. keskusteluryhmissä, blogeissa, Kysy kaverilta ja Kysy asiantuntijalta -palvelussa
» Kimallus.fi: mm. keskusteluryhmissä, blogeissa, Naisilta naisille ja Kysy asiantuntijalta -palvelussa
» Pudottajat.fi: Pudottajat -palvelussa
» Terkkari.fi: keskusteluryhmissä, Kysy Terkkarilta -palvelussa
» Verkkoklinikka.fi: keskusteluryhmissä ja Verkkolääkärit -palvelussa
» Helistin.fi: mm. keskusteluryhmissä, blogeissa, Vauvakirjassa, Kahvilassa ja Kysy asiantuntijalta -palvelussa
» Terve Rekry: CV:n jättämistä varten

Jos sinulla on jo Tervetunnus joihinkin yllä oleviin palveluihin, niin sinun ei tarvitse hankkia uutta tunnusta.

Jos sinulla ei vielä ole Tervetunnusta, niin voit hankkia sen helposti nyt. Valitse haluamasi tunnus ja salasana sekä anna muutamat perustietosi. Tervetunnus on ilmainen ja voit käyttää samaa tunnusta kaikissa Terve Media -palveluissa. Yksinkertaista!
 
Etusivu » Kanavat » Naisten kanava
Sikainfluenssa
Etsi lääkäri
Etsi hammaslääkäri
Terve Trivia

The Millennium Technology Prize
naisten-kanava
Naisten kanava on tietokokonaisuus naisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Naisten kanavasta löydät lääkärien artikkeleita, ohjeita omahoitoon sekä tietoa lääkehoidosta.
Lääkärikirja Etusivulle

Suurempi fontti Pienempi fontti    

Vulvodynia

Julkaistu 22.03.2004
Päivitetty 11.01.2011

Vulvodynialla tarkoitetaan ulkosynnyttimissä tai emättimen etuosan (vestibulum) alueella esiintyvää kroonista kiputilaa, kirvelyä ja kosketusarkuutta.

Vulvodynian alatyyppejä ovat vulvan vestibuliittioireyhtymä (emättimen eteisen pienten rauhasten ärsytystila), syklinen vulvovaginiitti (säännöllisesti toistuva emättimen ja sen eteisen ärsytystila) ja vulvan dysestesia (ulkosynnyttimien ja välilihan alueen poikkeava kosketuksen kokeminen).

 

Kuva 1: Ulkosynnyttimien anatomia Ulkosynnyttimien anatomia

 

Oireet


Oireita ovat ulkosynnyttimissä tai välilihan alueellan tuntuva kipu, kosketusarkuus ja kirvely. Kivun luonne on yleensä polttava tai pistävä. Vulvodynian oireisiin ei kuulu kutina. Joskus kipualueilla voi esiintyä myös punoitusta ja turvotusta.

Vestibuliittioireyhtymässä kipu on pahimmillaan yhdynnän aikana, kun taas syklisessä vulvovaginiitissa oireet korostuvat yhdynnän jälkeen (usein vasta seuraavana päivänä), sekä ennen kuukautisia. Vulvan dysestesiassa kipu on hermokiputyyppistä ja laajemmalla alueella ulkosynnyttimissä ja jopa peräaukon ympärillä esiintyvää.

Aiheuttaja


Vulvodynian aiheuttajaa ei tunneta. Syklisen vulvovaginiitin epäillään aiheutuvan toistuvien hiivatulehdusten laukaisemasta limakalvojen herkistyneestä reaktiosta hiivasienelle. Useimmiten hiivatulehdukset eivät toistuvinakaan kuitenkaan laukaise tällaista reaktiota, joten taustalla lienee vielä muita tuntemattomia, sairauden puhkeamiseen vaikuttavia tekijöitä.

Vulvan dysestesiaan sairastuneet potilaat ovat yleensä iäkkäämpiä, lähellä vaihdevuosi-ikää tai vaihdevuosissa, kuin muihin vulvodynian muotoihin sairastuneet. Psyykkiset tekijät, kuten esimerkiksi parisuhteen ongelmat, saattavat osaltaan pahentaa vulvodyniapotilaiden oireita.

Diagnoosi


Koska vulvodynian aiheuttajaa ei tunneta, voi diagnoosin teko olla vaikeaa. Diagnoosi perustuu potilaan itsensä kertomaan oirekuvaan, kliiniseen tutkimukseen ja ulkosynnyttimien ja emättimen tulehdusten sekä ihosairauksien poissulkuun.

Kliinisessä tutkimuksessa todetaan usein paikallinen kosketusarkuus ja kipu kostutetulla vanutikulla tutkittaessa. Kliinisen tutkimuksen yhteydessä otetaan emättimen tulehdusnäytteet ja papa-näyte. Usein tehdään myös emättimen ja kohdunsuun kolposkopiatutkimus ja otetaan ulkosynnyttimistä pieni koepala.

Hoito


Hoito on ongelmallista. Varmasti oireet poistavaa hoitoa ei ole olemassa. Vulvodyniapotilaista kuitenkin jopa puolet parantuu tai saavuttaa pitkänkin oireettoman jakson ilman varsinaisia hoitoja. Hoidon perustana on tiedonsaanti oireiden taustalla olevasta taudista. Monia helpottaa jo tieto siitä, että kyseessä ei ole pahanlaatuinen sairaus.

  • Paikallisvoiteet:

Lievissä vulvodynian muodoissa puudutevoide paikallisesti kipualueelle ja liukastevoide riittävät jo vähentämään yhdyntäkipua. Paikallisesti annosteltava keskivahva tai vahva kortisonivoide rauhoittaa usein ulkosynnyttimien ärsytystä. Joskus myös estrogeeni-hormonia sisältävät paikallisvoiteet auttavat.

  • Masennuslääkkeet:

Trisykliset masennuslääkkeet auttavat etenkin hermokiputyyppisessä vulvan dysestesiassa. Myös muissa vulvodynian muodoissa on näillä lääkkeillä saatu hyviä tuloksia.

  • Hiivalääkkeet:

Syklisen vulvovaginiitin taustalla epäillään olevan ulkosynnyttimien muuttunut vastustuskyky ja herkistynyt reaktio hiivasientä kohtaan. Hoitona käytetäänkin menestyksellisesti paikallista tai suun kautta annosteltavaa sienilääkettä. Kuurit ovat usein pitkiä, jopa useita kuukausia.

  • Biopalautehoito:

Vulvodyniaan liittyy usein lantionpohjan lihasten jännitystila, joka pahentaa varsinaisia vulvodyniaoireita. Lantionpohjan lihasten sähköhoito ja rentoutusharjoitukset vähentävät lihasspasmeja. Myös akupunktio- ja kylmähoitoa on kokeiltu. Parhaita tuloksia on kuvattu vestibuliittioireyhtymän hoidossa.

  • Pari-, seksuaali-, psyko- ja käyttäytymisterapia:

Etenkin yhdyntäkipuja aiheuttava vestibuliittioireyhtymä koskettaa läheisesti myös parisuhteessa elävän naisen kumppania. Ongelmat intiimissä kanssakäymisessä voivat koetella suhdetta jossain vaiheessa. Eri terapiamuodot voivat auttaa potilasta sekä yksilönä että parisuhteen jäsenenä asian käsittelyssä ja erilaisten ratkaisumallien löytämisessä ongelmiin.

  • Kirurginen hoito:

Vaikeimmissa tautitiloissa harkitaan kirurgista hoitoa, jos muut hoitomuodot ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Kirurgisessa hoidossa pyritään poistamaan kivulias limakalvo- tai ihoalue.

 

Seuranta


Diagnoosin jälkeen normaalit gynekologiset kontrollit 1-2 vuoden välein riittävät. Vulvodynia ei altista muille gynekologisille sairauksille. Uuden hoidon aloittamisen jälkeen on hoidon tehon seuranta tärkeää.

Periytyvyys


Ei periydy.

Yleisyys


Yleisempi kuin luullaan. Vulvan vestibuliittioireyhtymä on tavallisin vulvodynian alamuoto.

Ennuste


Kyseessä on krooninen kiputila, jonka hoito on ongelmallinen, koska taudin aiheuttajaa ei varmuudella tiedetä. Siksi vulvodynian ennuste on huonompi kuin sairauksissa, joiden syy tiedetään ja tehokas hoito syyn poistamiseksi on olemassa. Noin puolet vulvodyniapotilaista (etenkin lieväoireista muotoa sairastavista) paranee itsestään ilman hoitoa. Kirurgisesta hoidosta hyötyy 60-90 prosenttia silloin, kun potilaat on valittu harkiten ja muut hoidot eivät ole olleet heille riittävän tehokkaita.

Linkit


http://www.vulvodynia.com
Vulvodyniasupport
Pelvic pain and painful sex
Vulvar pain
Paavonen, Jorma: "Diagnosis and Treatment of Vulvodynia"

Viitteet


Naistentaudit ja synnytykset. Toim. Ylikorkala O, Kauppila A. 1995: 152-3
McKay M. Vulvodynia. A multifactorial clinical problem. Arch Dermatology 1989;125(2):256-62
Marinoff S, Turner M. Vulvar vestibulitis syndrome: an overview. American Journal of Obstetrics and Gynecology 1991;165(4 Pt 2):1228-33
Paavonen J. [Vulvodynia sensitivity to touch of the vulva]. Duodecim 1995;111(13):1237-41
Paavonen J. Diagnosis and treatment of vulvodynia. Annals of Medicine 1995;27(2):175-181
Baggish M, Miklos J. Vulvar pain syndrome:a review. Obstetrical and Gynecological Survey 1995;50(8):618-27
Bergeron S, Binik Y, KhalifeS, Pagidas K. Vulvar vestibulitis syndrome: a critical review. Clinical Journal of Pain 1997;13(1):27-42
Mariani L. Vulvar vestibulitis syndrome: an overview of non-surgical treatment. European Journal of Obtetrics and Gynecology and reproductive biology 2002;101:109-112

 

Tarkastajalääkäri on tarkistanut artikkelin sisällön 15.7.2010.


Tämä artikkeli antoi minulle riittävästi tietoa.
Pitää paikkansa Ei pidä paikkaansa
Kirjoittaja
Mervi Päkkilä
naistentautien erikoislääkäri
Muita kirjoituksia:
Raskausaika
Raskauden ajan ongelmat
Ehkäisy kuuluu kesään
Tarkastaja
Kati Ojala
LT, naistentautien ja synnytysten sekä perinatologian erikoislääkäri, kliininen opettaja
Muita kirjoituksia:
Klamydia on salakavala tauti
Synnytyspelkoon saa apua
Valkovuotoa, onko syytä huolestua?





TERVE24