

|
|
|||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
LaihdutusJulkaistu 22.04.2010
Päivitetty 22.04.2010
Lihavuus liittyy moniin sairauksiin. Sellaisia ovat mm. aikuistyypin (tyyppi 2) diabetes, kohonnut verenpaine, sepelvaltimotauti, rasva-aineenvaihdunnan häiriöt, uniapnea, kihti, kuukautiskierron häiriöt naisilla, sekä eräät syöpätyypit (kohtusyöpä ja vaihdevuosien jälkeinen rintasyöpä). Lihavuus aiheuttaa myös erilaisia tuki- ja liikuntaelimistön sairauksia, kuten nivelrikkoa.
Lihavuutta voidaan mitata kehon painoindeksillä (body mass index, BMI), missä paino (kg) jaetaan pituuden (m) neliöllä (pituus x pituus). Normaalipainoisella tämä lukuarvo on välillä 18.5 - 25. BMI-arvo yli 25 tarkoittaa lihavuutta.
Lihavuutta voidaan mitata myös vyötärönympärysmitalla, joka mitataan suoliluun harjanteen ja alimman kylkiluun väliltä. Miehillä vyötärönympäryksen tulisi olla alle 100 cm ja naisilla alle 90 cm.
Omahoito
Laihduttamalla voidaan vähentää rasvakudosta erityisesti vatsaontelon sisältä ja ehkäistä lihavuuden aiheuttamia haittoja tehokkaasti.
Hyvä laihdutustavoite on noin 5 - 10 prosenttia lähtöpainosta; jo muutaman kilon laihdutus ehkäisee lihavuuden haittoja tehokkaasti. Sopiva laihduttamisvauhti on 250 - 500 grammasta, korkeintaan 1 000 grammaan viikossa. Nyrkkisääntönä: energian kulutuksen tulee olla suurempaa kuin sen saanti!
Pysyvä laihtumistulos edellyttää pysyviä muutoksia niin ruokailu- kuin liikuntatottumuksissa.
Ruokailurytmin olisi hyvä olla mahdollisimman säännöllinen.
Liikunta yksinään ei laihduta. Yhdistettynä oikeaan ruokavalioon se on kuitenkin tehokas keino vähentää rasvan määrää elimistössä, ja liikunnalla on monia muita terveydelle edullisia vaikutuksia.
UKK-instituutin antamassa terveysliikuntasuosituksessa viikoittainen liikunta jaetaan:
Tämän lisäksi tulisi harrastaa pitkäkestoisempaa
Mieluummin siis useita lyhyempiä liikuntasuorituksia viikolle, kuin yksi pidempi. Perusliikunnan osalta päivittäisen työmatkan kulkeminen pyörällä on erinomainen vaihtoehto.
Elintapamuutokset ovat aina ensisijaisia vaihtoehtoja lihavuuden hoidossa. Mikäli näillä muutoksilla ei saada toivottua tulosta aikaiseksi, on apteekista saatavilla erilaisia dieettivalmisteita, joilla voidaan toteuttaa esimerkiksi ns. erittäin niukkaenerginen dieetti (ENED). Tällä saadaan usein nopea laihdutustulos. Lisäksi nykyisin on saatavilla reseptittä orlistaatti-nimistä lääkeainetta, joka osittain estää ruoan rasvojen imeytymistä ruoansulatuskanavasta. Tällä voidaan tehostaa laihtumista ja vähentää veren LDL-kolesterolin määrää, mutta sivuvaikutuksina voi olla rasvaiset ulosteet ja ulostamispakko.
Milloin lääkäriin?
Metabolisella oireyhtymällä tarkoitetaan eri riskitekijöiden kokonaisuutta, jossa keskivartalolihavuus yhdistyy tyypin 2 diabetekseen tai sen esiasteisiin, sekä sydän- ja verisuonitauteihin (verenpaine, sepelvaltimotauti, aivoverenkiertohäiriö, katkokävely). Mikäli edellä mainittuja tauteja on todettu, tai niistä on viitteitä (oireet, esiintyminen suvussa), on lääkärissäkäynti tarpeen tilanteen kokonaisvaltaisen kartoittamisen vuoksi.
Jos elintapamuutosten toteuttaminen on ongelmallista ja lihavuus on merkittävä (BMI yli 30), voi elintapaohjausta saada lihavuuden hoitoon perehtyneeltä sairaanhoitajalta tai ravitsemusterapeutilta.
Jos lihavuus on sairaalloista (BMI >40), voidaan leikkaushoitoa harkita. Leikkauksilla saavutetaan usein hyvä ja pysyvä laihdutustulos.
Omalääkärin ohjeet
Lisätietoa:
Lääkärikirja: Aikuisten lihavuus Lääkärikirja: Metabolinen oireyhtymä Lääkärikirja: Diabetes, tyyppi 2 Lääkärikirja: Verenpainetauti Lääkärikirja: Sepelvaltimotauti Lääkärikirja: Uniapnea Lääkärikirja: Kihti Lääkärikirja: Rintasyöpä Lääkärikirja: Nivelrikko
Katso myös
Painoindeksitaulukko (pdf) Liikuntapiirakka (pdf), havainnollinen ohje terveysliikunnan harrastamiseksi
![]() |
![]() |
|||||||||||||||||||||||||||||
|
|
|||||||||||||||||||||||||||||||