Painetta silmässä?

Glaukooma (vanha nimitys viherkaihi) eli silmänpainetauti on sairaus, jossa liian korkea silmänpaine aiheuttaa silmänpohjan näköhermon vaurion ja siihen liittyviä eteneviä näkökenttäpuutoksia. Sairauden nimestä huolimatta osalla potilaista silmänpaine on kuitenkin normaali.

Silmänpainetauti on pääsääntöisesti yli 60-vuotiaiden sairaus, joka esiintyy harvoin alle 40-vuotiailla. Suomessa on noin 60 000 glaukoomapotilasta.

Silmänpainetaudin esiintyvyys kasvaa iän mukana

Silmän sisällä oleva neste vaihtuu normaalisti säännöllisesti. Terveessä silmässä kammionestettä erittyy koko ajan lisää silmän sisällä olevasta rakenteesta, sädekehästä. Kammioneste poistuu silmästä sen etuosan rakenteiden kautta. Korkean silmänpaineen aiheuttaa lähes aina kammionesteen ulosvirtauksen vaikeutuminen. Tämä voi johtua mm. silmän sisäosan rakenteellisista syistä.

Silmänpainetaudin riskitekijöitä ovat korkea ikä, kohonnut silmänpaine, sukurasitus, likitaitteisuus ja mykiön hilsetystauti. Iällä on tärkeä merkitys, sillä jokainen eletty lisävuosikymmen kaksinkertaistaa silmänpainetaudin riskin.

Salakavala sokeuttaja

Liian korkea silmänpaine aiheuttaa palautumattomia vaurioita näköhermoon ja siten silmän toimintaan. Alkuvaiheessa on lähes mahdoton havaita näkökenttäpuutoksia, sillä ensimmäiset muutokset tulevat yleensä näkökentän ääreisosiin, joita ihmisen on vaikea havainnoida. Kun ihminen havaitsee näkökenttäpuutoksia, tauti on usein pitkälle edennyt. Hoitamattomana tauti voi johtaa jopa täydelliseen sokeuteen. Kohonnut silmänpaine voi aiheuttaa särkyä, mutta yleensä vasta silmänpaineen noustua äkillisesti yli 50 mmHg:n normaalista 10-21 mmHg:stä. Yleensä silmänpainetauti esiintyy molemmissa silmissä, mutta sen esiintyminen vain toisessa silmässä ei ole harvinaista.

Harvemmin esiintyvä akuutti painekohtaus saattaa aiheuttaa kovaa särkyä ja silmän punoitusta. Näkö on hämärtynyt ja kova kipu saattaa aiheuttaa oksentelua.

Silmänpaineen mittaus säännöllisin välein suositeltavaa

Silmänpainetaudin aiheuttama näönmenetys on pysyvä, joten tauti olisi todettava varhain. Tällöin hoito voidaan aloittaa mahdollisesti jo ennen näkökentän vaurioita. Oireettomallekin väestölle suositellaan käyntiä silmälääkärin vastaanotolla. Perustutkimuksia ovat silmänpaineen mittaus sekä kammiokulman ja silmänpohjan tutkiminen.

Tutkimuksissa tulisi käydä viimeistään 45-vuotiaana ja yli 45-vuotiaana 2-3 vuoden välein. Jos silmät ovat erittäin likinäköiset tai suvussa on silmänpainetautia, voi lyhyemmätkin tarkastusvälit olla tarpeen.

Hoito on yleensä yksilöllistä ja pitkäaikaista

Silmänpainetaudin hoito on kohonneen silmänpaineen hoitoa. Taudin etenemistä pyritään estämään tai ainakin hidastamaan. Yleinen hoitojärjestys on lääkkeet, laser ja viimeiseksi leikkaus. On arvioitu, että aika ensimmäisistä näkökenttäpuutoksista mahdolliseen sokeuteen vaihtelee 30-40 vuoteen.

Lääkehoidossa on useita vaihtoehtoja. Jokaiselle valitaan lääke yksilöllisesti ja samalla huomioidaan ikä ja muut sairaudet. Silmänpainetautipotilas joutuu yleensä käyttämään hoitoa ja olemaan seurannassa koko loppuelämän. Kontrollivälit vaihtelevat hoitotasapainon mukaan. Kontrollikäynteihin kuuluvat ainakin paineenmittaus sekä papillin, verkkokalvon, hermosäiekerroksen ja näkökenttien tutkiminen.

Glaukooma