Taittovirheet

Silmän taittovirheellä tarkoitetaan tilannetta, jolloin silmään tulevien valonsäteiden polttopiste ei ole verkkokalvolla vaan sen edessä tai takana. Taittovirheet jaotellaan liki-, kauko- ja hajataittoisuuteen. Lähes kaikki tarvitsevat laseja jossain elämän vaiheessa. Iän myötä useimmat tarvitsevat laseja lukemisen ja lähityön helpottamiseksi vaikkeivät olisi laseja nuorempana tarvinneetkaan.

Oireet ja aiheuttaja

Taittovirheet aiheuttavat näön heikkenemistä, joka korjaantuu silmälaseilla. Lisäksi oireena voi olla mm. silmien väsymistä, kirvelyä, valonarkuutta sekä päänsärkyä. Likitaitteisella silmään tulevien valonsäteiden polttopiste on verkkokalvon edessä. Tämä johtuu yleensä siitä, että silmä on keskimääräistä pidempi ja silmän pituus on liian suuri taittovoimaan verrattuna. Likitaittoisen henkilön kaukonäkö on alentunut.

Kaukotaittoisessa silmässä taas polttopiste on verkkokalvon takana. Tämä on seurausta siitä, että silmä on liian lyhyt verrattuna taittovoimaan tai taittovoima on liian heikko verrattuna silmän pituuteen. Nuorilla henkilöillä pieniasteinen kaukotaittoisuus ei välttämättä aiheuta oireita. Suurempiasteisessa kaukotaittoisuudessa sekä lähi- että kaukonäkö heikkenevät. Kaukotaittoisuuteen liittyy usein sisäänpäin karsastusta (joko piilo- tai ilmeinen karsastus).

Hajataittoisuus yhdistyy usein liki- tai kaukotaittoisuuteen. Tällöin silmä taittaa valoa eri tavalla eri suunnissa. Suurempiasteinen hajataittoisuus aiheuttaa varjokuvan muodostumisen, jos sitä ei huomioida lasikorjauksessa ja asianmukaisen lasikorjauksen läpi pyöreä voi näyttää soikealta.

Ikänäköön eli presbyopiaan liittyy lukuetäisyyden kasvaminen, valaistuksen tarpeen lisääntyminen lähityössä sekä silmien väsyminen tavallista helpommin. Joskus voi esiintyä myös päänsärkyä. Silmien akkommodaatio eli mukauttamiskyky kauas ja lähelle katseluun alkaa heikentyä iän myötä. Ikänäkö alkaa vaivata normaalitaittoisella henkilöllä noin 40–45 vuoden iässä.

Diagnostiikka ja hoito

Taittovirhe diagnosoidaan joko silmälääkärin vastaanotolla tai optikon suorittamassa näöntarkastuksessa. Tällöin suoritetaan taittovoiman määritys. Lapsilla ja nuorilla, sekä muulloinkin tarvittaessa, silmälääkäri käyttää yleensä ns. sykloplegiaa (laajennustippoja) taittovoiman määrityksen yhteydessä. Likitaittoisuus korjataan miinuslaseilla, kaukotaittoisuus pluslaseilla ja hajataittoisuus sylinterilasilla. Ikänäön korjaamiseksi henkilö tarvitsee lukulasin. Normaalitaitteisen henkilön lukulasit ovat iästä riippuen yleensä vahvuutta +0.75 – +3.0.

Sankalasien vaihtoehtona ovat piilolasit sekä taittovirheen korjausleikkaus.

Seuranta

Yleensä näöntarkastukseen hakeudutaan joko silmälääkärille tai optikolle viimeistään siinä vaiheessa, kun ei enää pärjätä entisillä laseilla. Kontrolloinnin ja seurannan tarve vaihtelee iästä riippuen. Lapset on syytä tarkastaa vuoden-kahden välein, jopa tiheämminkin. Lapsilla oikeanvahvuisten silmälasien käyttö on tärkeää näkökyvyn kehittymisen turvaamiseksi. Aikuisella väärä silmälasi vaikuttaa lähinnä omaan mukavuuteen eivätkä silmät vaurioidu. Väärä lasi voi aiheuttaa esimerkiksi päänsärkyä, silmien väsymistä ja luonnollisesti näöntarkkuus katselussa ei ole paras mahdollinen.

Ikänäköinen pärjää yleensä yksillä laseilla mukavasti 3-5 vuotta. Yli 40-vuotiaiden on suositeltavaa käydä silmälääkärillä noin kahden vuoden välein, jotta mahdolliset iän myötä yleistyvät silmäsairaudet todettaisiin ajoissa. Silmälääkärin tarkastuksessa tutkitaan silmänpaine ja silmänpohjat silmälasivahvuuksien määrittämisen lisäksi. Jos uusii lasit aina optikon kautta, jää silmien terveydentila tutkimatta. Useat silmäsairaudet antavat oireita vasta siinä vaiheessa, kun tauti on tehnyt peruuttamattomia muutoksia näkökykyyn.

Periytyvyys ja yleisyys

Sekä liki- että kaukotaittoisuus ovat vaihtelevassa määrin perinnöllisiä. Suurempiasteiset taittovirheet (yli 6 dioptriaa) ovat yleensä hyvinkin selvästi periytyviä, pienempiasteiset vähemmän. Toisaalta on todettu, että runsas lähityö lisää likitaittoisuuden kehittymisen todennäköisyyttä. Taittovirheet ja silmälasien käyttö ovat suomalaisten keskuudessa tavallisia. Noin puolet suomalaisista käyttää sanka- tai piilolaseja. Lasien käyttö painottuu vanhempiin ikäluokkiin.

Ennuste

Likitaittoisuus alkaa yleensä kehittyä kouluikään tultaessa ja lisääntyy murrosiän loppuun saakka, joskus pidempäänkin. Joskus voimakkaasti likitaittoisen silmän pituuskasvu jatkuu myöhemmälle iälle saakka, jolloin seurauksena on ns. maligni myopia. Tällöin myös silmänpohjissa on muutoksia ja taittovirhe ei ole ainoa näköä heikentävä tekijä.

Vastasyntyneet ovat yleensä selvästi kaukotaittoisia (noin +2 d). Iän myötä silmän pituus kasvaa ja silmän taittovoima siirtyy kohti normaalitaittoista. Jos kuitenkin ennen kouluikää on kehittynyt voimakas kaukotaittoisuus, silmä yleensä jää reilusti kaukotaittoiseksi.

Linkit

Taittovirheet - potilasohje

Tavallisimmat taittovirheet ja niiden korjaaminen - Timo Tervo, HUS silmätautien klinikka
Näöstä ja silmästä - MedlinePlus

Tarkastajalääkäri on tarkistanut artikkelin sisällön 22.8.2010.