Kun rintaan sattuu

Ihminen pärjää jotenkuten monien kipujen ja vaivojen kanssa, mutta rintakipu yleensä pysäyttää.

Rintakivun syy voi olla sydämessä tai verisuonessa, vatsassa tai tukirangassa.

Koska sydänperäinen kipu on usein vakava, on tärkeää selvittää, milloin syy on sydämessä.

Mikä sydäninfarkti on

Sydäninfarkti liittyy käytännössä aina sepelvaltimotautiin.

Sepelvaltimotaudissa sepelvaltimoiden seinämiin alkaa ensin kertyä kolesterolia, ja myöhemmin näissä kertymissä eli plakeissa on kolesterolin ja muun rasvan muodostama pehmeä ydin ja ohut sidekudoskatto.

Jos plakin katto repeytyy, tulee tähän kohtaan nopeasti verihiutaleiden muodostama veritulppa, joka voi tukkia sepelvaltimon ja estää veren virtauksen suonessa. Tämä suonen tukkeutuminen saa aikaan sydänlihaksen hapenpuutteen ja sydänlihasvaurion, sydäninfarktin.

Sydänlihaksen hapenpuute ilmenee kipuna tai hengenahdistuksena.

Taustalla useita riskitekijöitä

Kymmenet tuhannet suomalaiset saavat vuosittain sydäninfarktin – näin suurella joukolla ihmisiä on hyvin erilaiset terveystaustat.

Sydäninfarktin riskiä lisäävät jo tiedossa oleva sepelvaltimotauti, aiempi sydäninfarkti, sokeritauti eli diabetes (diabetes, tyyppi 1, diabetes, tyyppi 2 ), miessukupuoli, tupakointi, verenpainetauti ja korkea veren kolesterolipitoisuus.

Jos edellä mainittuja riskitekijöitä omaava henkilö saa rintakivun, on sydäninfarktin mahdollisuus pidettävä mielessä, vaikka aiempia rintakipuja ei olisi ollut. Tällöin infarktin aiheuttanut plakki on ollut ennen repeytymistään pieni.

Suuri, sepelvaltimoa pitkään ahtauttanut plakki aiheuttaa yleensä rasitusrintakipua, angina pectorista, ennen kuin infarkti kehittyy.

Oireena voimakas rintakipu

Usein sydäninfarktin sairastanut potilas kertoo, että hänellä on itse asiassa ollut jo useiden kuukausien ajan rinta- tai kurkkutuntemuksia tai käsivarsien kipua.

Hän ei ole kuitenkaan epäillyt niiden olevan sydänperäisiä, vaan on arvellut niitä ruoansulatusperäisiksi tai lihaskivuiksi. On myös ymmärrettävää, että hän on toivonutkin kipujen olleen muita kuin sydänkipuja.

Tavallinen angina pectoris -kipu on usein lievää ja menee lepäämällä nopeasti, parissa minuutissa ohi.

Sydäninfarkti saa aikaan yleensä voimakkaan, laaja-alaisen, painavan tai puristavan keskellä rintakehää tai hieman vasemmalla puolella tuntuvan kivun, joka voi säteillä kurkkuun, hartioihin, lapojen väliin, vasempaan käteen tai molempiin käsiin.

Kipuun voi liittyä hengenahdistus, kylmänhikisyys, huono vointi ja heikotus. Usein tähän voimakkaaseen kipuun liittyy myös hätääntymistä ja pelkoa.

Kuinka infarkti hoidetaan

Sydäninfarktin epäily edellyttää nopeaa hakeutumista päivystykseen, yleensä ambulanssikyydillä. Jo kotona voi ottaa pikanitrot. Jos infarktin epäily vahvistuu, ensihoidon henkilökunta antaa asetosalisyylihappoa (aspiriinia) suun kautta ja lääkitsee myös kipua.

EKG eli sydänfilmi tavallisesti ilmaisee, onko kyseessä sydäninfarkti ja minkä tyyppinen infarkti on kyseessä.

Sydänlihaksen läpi ulottuvassa infarktissa on hoitona välitön sepelvaltimon pallolaajennus tai infarktin liotushoito .

Jos infarkti on pienempi, alkuvaiheen hoito toteutetaan veritulpan kasvua estävin lääkkein, ja jatkohoito – tavallisesti sepelvaltimon pallolaajennus – tehdään 1-2 vuorokauden kuluessa.

Sydäninfarkti

Sepelvaltimotauti

Diabetes, tyyppi 1

Diabetes, tyyppi 2

Tupakointi

Verenpainetauti