Sepelvaltimotauti

 

Potilasohje

 

 

 

Sepelvaltimotaudin aiheuttaa valtimoiden kovettuminen eli ateroskleroosi. Valtimoiden sisäseinämiin kertynyt rasva kovettuu pesäkkeiksi, jotka vähitellen pienentävät verisuonen läpimittaa ja lopulta estävät verta virtaamasta. Taudin tavallisimmat ilmenemismuodot ovat rasitusrintakipu eli angina pectoris, sydäninfarkti, rytmihäiriöt ja sydämen vajaatoiminta.

Sepelvaltimotaudin syntyyn

vaikuttavia tekijöitä ovat:

 

• Tupakointi
• Kohonnut kolesteroli ja kohonnut verenpaine
• Vähäinen liikunta ja ylipaino
• Diabetes (tyyppi 1, tyyppi 2)
  
• Runsas ja pitkäaikainen alkoholinkäyttö
• Pitkäaikainen stressi

Lisäksi sepelvaltimotaudin syntyyn vaikuttavia tekijöitä ovat ikä, sukupuoli ja perimä. Sepelvaltimotaudin ensisijainen hoitomuoto on lääkehoito. Lääkehoitoon on tärkeää yhdistää vaaratekijöitä vähentävä ja sydäntä suojaava elämäntapa. Jos lääkehoito ei riitä ja oireet jatkuvat tai pahenevat, harkitaan ns. invasiivista hoitoa eli sepelvaltimoiden pallolaajennusta tai ohitusleikkausta.

Sepelvaltimoiden pallolaajennus

Pallolaajennusta käytetään sepelvaltimotaudin hoitoon silloin, kun on todettu sepelvaltimotaudin oireita aiheuttavia ahtaumia joita on suhteellisen vähän, ahtaumat ovat pituudeltaan soveltuvia (lyhyitä) ja ne sijaitsevat niin, että ne voidaan pallolaajentaa.

Toimenpiteessä pallolaajennuskatetri uitetaan reisi- tai rannevaltimoa pitkin sydämeen ja siellä sepelvaltimoon. Pallolaajennuskatetrin kärjessä on pieni täytettävä pallo, joka asetetaan laajennettavan ahtauman kohdalle. Pallo täytetään paineen avulla ja se litistää tukkeuman suonen seinämää vasten ja avaa tien veren virtaukselle. Nykyään on usein tapana myös asettaa paikallisesti stentti eli putkimainen, verkkoseinäinen rakenne, joka estää suonen uudelleenahtautumista.

Ohitusleikkaukseen verrattuna pallolaajennuksen etu on vähäisempi rasittavuus ja riski potilaalle. Pallolaajennuksen tuloksen pysyvyys ei ole aivan niin hyvä kuin ohitusleikkauksen, mutta tekniikka kehittyy jatkuvasti ja ns. re-stenoosin eli uudelleenahtautumisen riski on koko ajan pienenemään päin, etenkin lääkettä vapauttavia stenttejä käytettäessä. Monen suonen sepelvaltimotaudissakin pallolaajennus vaikuttaa yhtä hyvin ennusteeseen kuin ohitusleikkaus.

Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus

Ohitusleikkaus on suuri toimenpide, jossa sydämessä olevat ahtautuneet sepelvaltimot ohitetaan esimerkiksi alaraajasta otetuilla laskimosiirrännäisillä. Yleensä käytetään myös rintavaltimoa ja joskus ranteen valtimoa siirrännäisenä. Toimenpiteessä rintakehä aukaistaan ja potilas kytketään sydän-keuhkokoneeseen, joka huolehtii hapetuksesta ja verenkierrosta sillä aikaa, kun kirurgi tekee ohitusta. Osassa leikkauksista sydän-keuhkokonetta ei käytetä, ja sydän saa sykkiä leikkauksen aikana. Kun laskimosiirrännäiset on ommeltu paikalleen, sydän käynnistetään ja rintakehä suljetaan. Toimenpiteen jälkeen potilas joutuu yleensä joksikin aikaa teho-osastolle seurattavaksi. Toipilasaika leikkauksen jälkeen on useita viikkoja.

 

Leikkauksella helpotetaan oireita, mutta ei paranneta sairautta, joten leikkauksen jälkeenkin tarvitaan elämäntapojen tarkistamista ja mahdollisesti muutoksia.

Omahoito

Avainasemassa on sydänystävällinen ruokavalio, joka on vähärasvaista, vähäsuolaista ja kasvisvoittoista.

Uudet, hyvät ruokatavat:

 

• Käytä rasvaa vähän!
• Kovien rasvojen tilalle pehmeät rasvat
• Vältä runsaskolesterolisia ruokia
• Syö paljon kuituja
• Vältä suolan käyttöä!
• Kaloreita sopivasti ja ylipainoisilla vähemmän
• Vältä alkoholia ja tupakointia!

Ruokavalion lisäksi on tärkeää huolehtia säännöllisestä liikunnasta, joka on erityisen tärkeää mikäli on ylipainoa. Oikein suunniteltu ja säännöllinen liikunta yhdistettynä sydänystävälliseen ruokavalioon, ehkäisevät tehokkaasti sepelvaltimotaudin syntyä/uusiutumista.

 

Omalääkärin ohjeet

Lisätietoa

Lääkärikirja: Sepelvaltimotauti - Poliklinikka.fi

Suomen Sydänliitto ry