Tervetunnus on käyttäjätunnus, jota tarvitset Terve Media -lisäpalveluiden käyttämiseen. Tunnuksen rekisteröinti on maksutonta.
Tervetunnusta tarvitset mm. seuraavissa Terve Media -palveluissa:
» Poliklinikka.fi: Kysy lääkäriltä -palvelussa » Huoltamo.com: mm. keskusteluryhmissä, blogeissa, Kysy kaverilta ja Kysy asiantuntijalta -palvelussa » Kimallus.fi: mm. keskusteluryhmissä, blogeissa, Naisilta naisille ja Kysy asiantuntijalta -palvelussa » Pudottajat.fi: Pudottajat -palvelussa » Terkkari.fi: keskusteluryhmissä, Kysy Terkkarilta -palvelussa » Verkkoklinikka.fi: keskusteluryhmissä ja Verkkolääkärit -palvelussa » Helistin.fi: mm. keskusteluryhmissä, blogeissa, Vauvakirjassa, Kahvilassa ja Kysy asiantuntijalta -palvelussa » Terve Rekry: CV:n jättämistä varten
Jos sinulla on jo Tervetunnus joihinkin yllä oleviin palveluihin, niin sinun ei tarvitse hankkia uutta tunnusta.
Jos sinulla ei vielä ole Tervetunnusta, niin voit hankkia sen helposti nyt. Valitse haluamasi tunnus ja salasana sekä anna muutamat perustietosi. Tervetunnus on ilmainen ja voit käyttää samaa tunnusta kaikissa Terve Media -palveluissa. Yksinkertaista!
Sydänterveyskanava on tietokokonaisuus sydän- ja verisuonisairauksista ja niiden hoidosta. Sydänterveyskanavasta löydät lääkärien artikkeleita aiheesta, ohjeita omahoitoon sekä tietoa lääkehoidosta.
Statiinien käytössä suuria eroja eri Euroopan maissa
Julkaistu 03.06.2004 Päivitetty 04.05.2007
Sydän- ja verisuonitaudit muodostavat edelleen tärkeän kuolinsyyn
Euroopassa. Statiinit alentavat veren kolesterolipitoisuutta ja
vähentävät sepelvaltimotapahtumien riskiä noin 30 prosenttia. Niitä
käytetään laajasti ja lisääntyvästi useimmissa Euroopan maissa, vaikka
tarkkoja tietoja ei ole ollut saatavilla.
Eurooppalaisessa tutkimuksessa on selvitetty statiinien käyttöä. Osana
laajempaa lääketutkimusta pyrittiin arvioimaan lääkkeiden käyttöä
13:ssa Euroopan Unionin 15 maasta sekä Norjassa vuonna 2000.
Tiedonlähteiden kattavuus vaihteli maasta toiseen. Tiedonlähteet olivat
yleensä julkisen hallinnon tai vakuutusyhtiöiden tilastoja, jotka
kattoivat vain yhteiskunnan tukeman osuuden (paitsi Ruotsissa, missä ne
kattoivat myös yksityisen sektorin). Norjaa lukuun ottamatta tilastot
kattoivat vain avohuollon.
Statiinien käyttö oli laajaa, mutta vaihteli suuresti maasta toiseen.
Laajinta käyttö oli Norjassa, yli viisinkertainen Italiaan verrattuna.
Markkinoiden johtava lääke vaihteli maasta toiseen, mutta oli
yleisimmin simvastatiini tai atorvastatiini. Statiinien käyttö nousi
nopeasti kaikissa maissa, keskimäärin 31 prosenttia vuodessa.
Sairastuvuuserot saattavat selittää osan eroista, mutta eivät kokonaan.
Korvattavuuserot voivat selittää eron Norjan ja Tanskan välillä.
Tanskassa statiinit tulivat korvattaviksi lääkkeiksi vasta 1998.
Italian alhainen käyttö voisi selittyä alhaisella sydän- ja
verisuonitautien sairastuvuudella tai alhaisella lääkemyöntyvyydellä.
Statiinien käytön nopea kasvu voisi heijastaa sitä, että näiden tehosta
on saatu vakuuttavaa näyttöä. Toisaalta esimerkiksi Britanniassa on
alettu korostaa aggressiivista otetta sydän- ja
verisuonitautiongelmaan. Myös voimakas markkinointi voisi selittää
käytön kasvun. Itse asiassa monissa maissa markkinoiden johtavan
lääkevalmisteen tukena ei ollut täysin yksiselitteistä näyttöä niiden
tehosta. Ranska eroaa joukosta siinä, että siellä statiinien käyttö on
runsasta, vaikka sydän- ja verisuonitautikuolleisuus on vanhastaan
alhaisempi kuin Euroopassa keskimäärin. Kaiken kaikkiaan tutkimuksessa
arvioidaan, että statiinien käytön laajuus riippuu poliittisista,
kulttuurisista ja sosiaalisista seikoista.