Oikomishoidot

Potilasohje

Oikomishoidot tulevat kyseeseen purentaelinten eli hampaiston, leukaluiden ja ympäröivän lihaksiston poikkeavuuksien aiheuttamien virheiden hoitoon. Purentahäiriöt edustavat näiden poikkeavuuksien toista ääripäätä, mutta yhä useammin epämiellyttävimmiksi koetaan näiden poikkeavuuksien aiheuttamat muutokset ihmisen ulkonäössä. Useimmiten purentahäiriöt eivät ole ihmiselle haitallisia, mutta ne ovat oikea-aikaisella ja tehokkaalla hoidolla kuitenkin estettävissä.

Yleisimmät ongelmatapaukset koskevat hampaiden kehityksen häiriöitä, kuten asennon tai lukumäärän poikkeavuuksia, leukojen koon epäsuhtaisuutta tai onnettomuuksien jälkitilaa, jotka voivat aiheuttaa päänsärkyä ja esim. syömisvaikeuksia. Nuorille ja lapsille olisi hyväksi, mahdollisten purentahäiriöiden ehkäisemiseksi, aloittaa oikomishoidot silloin kun leukojen luusto on vielä kasvuvaiheessa, jolloin niitä on helpompi ohjata haluttuun suuntaan. Aikuisillekin oikomishoidot sopivat, mutta heillä pelivaraa ei ole yhtä paljon lapsiin verrattuna ja heillä ongelmat korjataan herkemmin käyttämällä kirurgiaa.

Varsinaiset kojeet eli "hammasraudat" ovat yleisimmin hampaisiin kiinnitettäviä laitteita, jotka erikoishammaslääkäri suunnittelee jokaiselle sitä tarvitsevalle yksilökohtaisesti. Tarkoituksena näillä kojeilla on vetää ja ohjata hammasta oikeaan asentoon. Myös leukaluiden kasvuun voidaan vaikuttaa sopivilla laitteilla. Oikomishoitojaksot ovat pitkiä ja vaativat kärsivällisyyttä sekä pitkää seuranta-aikaa ja monia hammaslääkärikäyntejä. Ne saattavat kestää pisimmillään jopa parikin vuotta.

Omahoito

Kuten edellä mainittiin, oikomishoitoa saavalta pyydetään paljon kärsivällisyyttä ja alussa kojeiden aiheuttamat säryt ja kivut voivat olla koviakin. Lasten kohdalla alussa tarvitaan vanhempien kannustamista ja määrätietoisuutta, jotta lapsi jaksaa muutamien ensi päivien tai viikkojen läpi. Sen jälkeen kivut helpottuvat ja hammaslääkäri tarkistaa hoidon onnistumisen kontrollikäynneillä noin kuukauden välein. Oikomishoidoissa tarvitaan myös pitkäjänteisyyttä, mutta lopputulos on taattu.

Milloin hammaslääkäriin?

Yleensä lapsilla ja nuorilla hammaslääkäri arvioi automaattisesti oikomishoidon tarpeen, kun lapsi tulee tarkastuskäynnille ensimmäisessä tai toisessa maitohampaiden vaihtumisvaiheessa. Tällöin hammaslääkäri antaa lähetteen erikoishammaslääkärille oikomishoidon arvioon, jos näkee sen aiheelliseksi. Kuitenkaan kaikkia purentahäiriöitä ei todeta hammaslääkärikäynneillä, jolloin ne voivat aiheuttaa oireita myöhemmin tai vaivata henkilöä aikuisiällä.

Yleisin purentahäiriöiden aiheuttama oire on päänsärky, joka on varsin sinnikästä eikä tunnu helpottavan ajan kuluessa. Tällöin yleensä pitää myös olla selvästi nähtävissä että samaisella lapsella tai henkilöllä on jonkinlainen purentavaiva. Yleistä on myös että purentavaiva aiheuttaa korvien tinnitusta sekä korvien lukkoon menoa. Muut vaivat ovat leukanivelten lonksuminen ja hampaiden narskuttaminen öisin, sekä mahdollinen hampaiden vihlominen.

Itse hammaslääkärin juttusille hakeutumisen ei tarvitse välttämättä johtua elimellisistä oireista, joita edellä kuvailtiin. Yhtä hyvä syy on hoitaa purentavirheet, jotka ihminen kokee omiin silmiinsä epämiellyttäviksi, jos ne hänestä vaikuttavat hänen ulkonäköönsä epämiellyttävällä tavalla. Esteettisistä syistä tapahtuvat oikomishoidot ovatkin varsin yleisiä, ja samalla ne antavat varman helpotuksen kyseiseen ongelmaan. Henkinen hyvinvointi on yhtä tärkeällä jalustalla fyysisen hyvinvoinnin rinnalla.

Hammaslääkärin ohjeet

Lisätietoa aiheesta 

Lääkärikirja: Oikomishoidot - Poliklinikka.fi