Suun kivuliaat haavaumat voidaan hoitaa

Eräät yleissairaudet, infektiot, lääkeaineyliherkkyydet tai vitamiinipuutokset voivat ilmetä suun limakalvoilla haavaumina. Suun limakalvon haavauman taustalla voi olla myös suun alueen kasvain, joskin se on harvinaista.

Suun alueella yleistyneet lävistyskorut voivat myös aiheuttaa haavaumia.

Usein aiheuttaja on afta

Yleisin suun limakalvolla esiintyvä haavauma on afta. Ne ovat yleensä pieniä, joko yksittäin tai ryhminä esiintyviä pyöreähköjä haavaumia, jotka ovat keskeltä valkeahkoja ja reunoilta punaisia (ks. kuva).

Aftojen koko voi vaihdella muutamasta millimetristä jopa parin senttiin. Yleisimmät, pienet aftat, puhkeavat yleensä huulien sisäpinnoille, poskien limakalvoille, suunpohjaan tai kieleen. Suuremmat yleensä kieleen tai nielurisojen lähelle, mistä voi seurata nielemisvaikeuksia. Harvinaiset herpes-tyyppiset aftat voivat esiintyä jopa sadan pienen haavauman rykelminä.

Aftan puhkeamista suuhun edeltää yleensä kutinan tunne alueella, johon haavauma puhkeaa 6-24 tunnin kuluessa. Ne hankaloittavat syömistä, puhumista ja myös suun puhdistusta. Yleensä ne paranevat itsestään 1-4 viikon kuluessa.

Aftat ovat täysin vaarattomia vaikkakin kivuliaita seuralaisia. Arvioiden mukaan 20-50 % ihmisistä kärsii aftoista jossakin elämänsä vaiheessa.

Aftoja ei pidä sekoittaa huuliherpekseen, jota esiintyy tavallisimmin huulten ulkopinnalla tai suulaessa. Aftoihin ei liity rakkuloiden muodostusta, kuten herpekseen.

Miksi aftoja tulee suuhun?

Aftojen syntymekanismia ei tunneta. Syy voi olla elimistön virheellinen puolustusreaktio elimistön omien solujen hyökätessä suun limakalvon soluja vastaan.

Vaikka varsinainen aiheuttaja on tuntematon, tiedetään aftoille altistavia tekijöitä. Näitä ovat muun muassa B12- tai C-vitamiinin, foolihapon, raudan tai sinkin puute, suoliston sairaudet, kuten Crohnin tauti, keliakia tai haavainen paksusuolentulehdus.

Stressi, trauma, happamat ruuat, naisilla kuukautiset ja hammastahnojen vaahtoava ainesosa ovat myös aftoja laukaisevia tekijöitä.

Aftojen ei ole todettu tarttuvan ihmisestä toiseen, mutta sairastumisalttiutta pidetään ainakin osittain perinnöllisenä.

Aftat ovat naisilla yleisempiä kuin miehillä. Naisilla aftojen esiintyvyys vähenee yleensä vaihdevuosien jälkeen.

Mitä kotikonstein avuksi?

Aftoihin ei ole parantavaa hoitoa. Valitettavasti oireenmukainen hoito on myös teholtaan usein heikkoa. Hyvällä suuhygienialla voidaan lievittää kipua ja ehkäistä haavauman tulehtumista.

Apteekista saa oireita helpottavia käsikauppavalmisteita, kuten kortisonipohjaisia limakalvotabletteja tai -geelejä, joita laitetaan suoraan haavauman päälle. Niiden vaikutus perustuu aftaa suojaavan kalvon muodostamiseen vähentäen kivun tunnetta.

Ennaltaehkäisevästi tulisi välttää hammastahnoja, jotka sisältävät natriumlauryylisulfaattia. Tämän hammastahnojen vaahtoavan ainesosan on todettu lisäävän aftojen puhkeamista.

Milloin hammaslääkäriin?

Tiheään uusiutuvat aftat tai niiden esiintyminen muualla kehossa, kuten silmissä tai sukupuolielimissä voivat olla merkki yleissairaudesta ja siten tärkeitä syitä hakeutua hoitoon.

Yleissääntönä voidaan sanoa, että hammaslääkäriin kannattaa hakeutua jos apteekin käsikauppavalmisteilla ei pärjää tai jos afta tai suun muu haavauma ei parane itsestään kuukaudessa.

Lue lisää

Lääkärikirja: Aftat - Poliklinikka.fi

Suuklinikkka: Aftat - Tohtori.fi

Lääkärikirja: Huuliherpes - Poliklinikka.fi

Lääkärikirja: Crohnin tauti - Poliklinikka.fi

Lääkärikirja: Keliakia - Poliklinikka.fi