Hampaiden oikomishoidossa paljon parannettavaa

Tuore väitöskirjatutkimus arvioi terveyskeskuksissa järjestettävää hampaiston

oikomishoitoa, hoidon kohdentumista ja ajoitusta, hoitotulosten

hyväksyttävyyttä sekä hoidon kustannuksia.

Hammaslääketieteen

lisensiaatti Ilpo Pietilän väitöstutkimuksessa päädyttiin joukkoon

oikomishoidon järjestämiseen liittyviä suosituksia.

Pietilän tutkimuksen

mukaan oikomishoidon erikoishammaslääkärin panosta diagnoosin teossa ja

oikomishoidon suunnittelussa on lisättävä, koska se parantaa hoidon tehokkuutta

ja laatua.

Lisäksi hampaiston oikomishoidon aloitusikä ja hoitomenetelmä on valittava

yksilöllisesti ottaen huomioon purentavirheen vaikeusaste ja lapsen tai nuoren

kasvun vaihe.

Myös oikomishoitoon liittyvien resurssien taloudellisen käytön kannalta on

syytä pyrkiä sellaisiin järjestelyihin ja hoitokäytäntöihin, joissa tarvitaan

harvempia potilaskäyntejä ja lyhempiä hoitoaikoja.

Oikomishoito yleistynyt, mutta terveyskeskusten väliset

erot ovat suuria

Pietilän tutkimuksen mukaan oikomishoidossa olevien lasten ja nuorten osuus oli

kasvanut Suomen terveyskeskuksissa 1990-luvun alkuun verrattuna, mutta siinä

havaitut suuret, jopa yli 20-kertaiset terveyskeskusten väliset erot olivat

ennallaan. Näiden erojen vähentämiseksi erikoishammaslääkärit esittivät

valtakunnallisten ohjeiden laatimista ja oikomishoidon työnjaon kehittämistä.

Kahdeksassa tutkimusterveyskeskuksessa nuorten purennan hyväksyttävyydessä ei

havaittu merkittäviä eroja varhais- ja myöhäishoitoa soveltavien

terveyskeskusten välillä. Niiden nuorten osuus, joilla oli hyväksyttävä

purenta, oli kuitenkin hieman suurempi varhaishoitoa soveltaneissa

terveyskeskuksissa. Oikomishoitoa saaneiden joukossa hyväksytty purenta oli

harvemmalla nuorella kuin hoitamattomien joukossa.

Keskimääräiset kojekustannukset olivat korkeammat myöhäisen ajoituksen ryhmässä

ja keskimääräiset käyntikustannukset korkeammat varhaisryhmässä.

Kustannus-hyötysuhteessa ei havaittu eroja kahden oikomishoidon ajoitusryhmän

välillä, joskin molempien ryhmien sisällä sekä kustannukset että

kustannus-hyötysuhde vaihtelivat selvästi.

Tutkimus tehtiin kahdessa vaiheessa

Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa, vuonna 2001 selvitettiin oikomishoidon

järjestelyjä ja niitä koskevia asiantuntijanäkemyksiä kahden kyselytutkimuksen

avulla. Kyselyt tehtiin kaikille Suomen terveyskeskuksille sekä kaikille

työikäisille oikomishoidon erikoishammaslääkäreille.

Tutkimuksen toisessa vaiheessa, vuosina 2003-2005 oikomishoitokäytäntöjä ja

kustannuksia arvioitiin kahdeksassa terveyskeskuksessa, jotka valittiin

aiemmasta kyselystä saatujen tietojen perusteella.

Terveyskeskuksista kolme sovelsi varhaista ja viisi myöhäisempää oikomishoidon

ajoitusta. Satunnainen otos terveyskeskusten alueilla asuvista 16- ja

18-vuotiaiden nuorten ikäluokista kutsuttiin tutkimukseen. Tutkimukseen

osallistuneiden yli tuhannen nuoren purennan tila arvioitiin suomalaisen

hyväksyttävän purennan arviointi-indeksin (OMFI) avulla.

Lähde: Turun yliopiston tiedote 22.10.2010

Toimitus

Lue lisää:

Lääkärikirja: Oikomishoito

Artikkeli: Millaiset purentavirheet tulee korjata?

Artikkeli: Hampaat kovilla urheillessa

Uutisarkistosta poimittua

Suomalaistutkimus paljastaa: Nämä merkit kielivät oikomishoitojen riskistä

Huolellinen suunnittelu on oikomishoidossa tärkeää, jos potilaalla on luusto-ongelmia

Nikkeliallergia ei aiheuta oikomishoidossa juurikaan ongelmia

Kaliumia sisältävät hammastahnat eivät tehoa vihloviin hampaisiin

Hammaslääkärissä käy säännöllisesti alle puolet aikuisväestöstä